Tutkimuksen suunnittelu

Tutkimuskysymys: mitä tutkimuksella halutaan selvittää?

Todellisuus

Perusjoukko

Tutkittava otos

Tilastoyksikkö

kaikki ihmiset

kaikki vasenkätiset suomalaiset

osa Raaseporin vasenkätisistä

Veeti vasuri

Kokonaistutkimus

tutkitaan kaikki perusjoukon tilastoyksiköt

Otantatutkimus

perusjoukosta poimitaan tutkittava otos

• ​Kenelle tutkimus kannattaisi toteuttaa?

• Voidaanko tutkimus toteuttaa kokonaistutkimuksena vai joudutaanko tyytymään otantatutkimukseen?

Otantamenetelmät

Yksinkertainen satunnaisotanta

• Havaintoyksiköt valitaan arpomalla
• Jokaisella yksiköllä yhtä suuri tn tulla valituksi

Systemaattinen otanta

• Perusjoukosta poimitaan esim. joka viides
• Aloituskohta voidaan arpoa

Ositettu otanta

• Otokseen valitaan kaikki tutkimuksen kannalta tärkeät ryhmät samassa suhteessa
• Otokseen satunnaisotannalla tietty määrä havaintoyksiköitä

Ryväsotanta

• Perusjoukko jakaantunut ryhmiin jonkun paikallisen ominaisuuden perusteella
• Otokseen satunnaisotannalla tietty määrä kokonaisia ryhmiä

Tutkittavat muuttujat: mihin ominaisuuksiin kiinnitettään huomiota

(Tilastollinen muuttuja on tilastoyksikön mitattava ominaisuus)

Laadulliset eli kvalitatiiviset muuttujat

Määrälliset eli kvalitatiiviset muuttujat

pituus, kuukausitulot

Jatkuvat muuttujat

Epäjatkuvat eli diskreetit muuttujat

sukupuoli, mielipide

ikä, lasten lukumäärä

• Valitse ainakin neljä muuttujaa
• Valitse erilaisia muuttujia (diskreetit / jatkuvat)
• Valitse ainakin kaksi jatkuvaa muuttujaa

Mitta-asteikot

Luokittelu- eli nominaaliasteikko

• Muuttuja kuvaa havaintoyksiköiden välistä erilaisuutta tai samanlaisuutta
• Muuttujan arvot voidaan luokitella, mutta ei laittaa järjestykseen

Järjestys- eli ordinaaliasteikko

• Muuttujan arvot voidaan järjestää suuruusjärjestykseen
• Laskutoimitukset eivät ole mielekkäitä

Välimatka- eli intervalliasteikko

• Nollakohta voidaan sopia erikseen
• Useimmat laskutoimitukset mahdollisia
• Muuttujan arvojen välistä suhdetta ei voida määrittää yksikäsitteisesti

Suhdelukuasteikko

• Absoluuttinen nollakohta olemassa, nollakohtaa ei voida sopia erikseen
• Muuttujan arvojen suhde voidaan määrittää yksikäsitteisesti

Aineiston kerääminen

Kysely

paperilomake

verkkolomake

Haastattelu

lomakehaastattelu, jossa täytetään kyselylomaketta

teemahaastattelu, jossa sovitut keskusteluteemat

avoin haastattelu, etenee osittain haastateltavan ehdoilla

Havainnointi

havaintomuistiinpanojen tekeminen

videointi

Systemaattinen koe

laboratoriokoe

kontrolloiduissa olosuhteissa tehty koe

Tietokanta

valmiit aineistot

Esimerkki

Tutkimuksen tavoite: tarkentaa kuvaa peleistä, pelaajista, pelaamisen syistä, merkityksistä ja pelikokemuksen luonteesta sekä kartoittaa suomalaiskotien arkea modernin pelikulttuurin parissa.

TY Hypermedialaboratorio 2004

Kohderyhmä: 10-12-vuotiaat tietokone- tai konsolipelejä säännöllisesti pelaavat lapset ja heidän perheensä

Otanta: 5 tamperelaiskoulun 4. & 5. luokan oppilaille kyselylomakkeet (550 kpl)

kaikki palautuneet tilastoitiin, 15 perhettä valittiin haastatteluihin

1. Mikä on pelitutkimuksen tilastoyksikkö ja perusyksikkö?
2. Mitkä muuttujista kvantitatiivisia ja mitkä kvalitatiivisia?
3. Mikä muuttuja on luokitteluasteikollinen?
4. Mikä muuttuja on järjestysasteikollinen?
5. Mikä muuttuja on välimatka-asteikollinen?
6. Mikä muuttuja on suhdelukuasteikollinen?

Pohjatiedot: 1) ikä numeroina, 2) sukupuoli

Ratkaisut

1. Perusjoukko: 10-12-vuotiaat suomalaislapset ja heidän perheensä, Tilastoyksikkö: joku lomakkeeseen vastannut lapsi
2. kvantitatiiviset muuttujat: ikä, kvalitatiiviset muuttujat: kysymykset 2-9
3. muuttuja "sukupuoli", muuttujat "kyllä/ei" (3-7), muuttuja 9 "kenen kanssa"
4. muuttuja 8 "pelaamisen useus"
5. muuttuja "ikä"
6. muuttuja "ikä", vaikka se ei käy tutkimuksesta ilmi

Aikataulu ja työnjako

• Aikaa käytettävissä vähän, joten tarkka suunnitelma siitä,
  • milloin tutkimuskysymys on päätetty.
  • milloin keruumenetelmät ovat selvillä ja kyselylomake on valmis.
  • milloin kysely toteutetaan.
  • milloin aletaan analysoimaan materiaaleja.
  • milloin raportti kirjoitetaan.

Tehdään kirjallinen suunnitelma aikataulutuksesta

Raportin kirjoittaminen

1. Johdanto
   • Mitä asiaa tutkitaan?
   • Mihin kysymyksiin halutaan vastaus?
   • Miten aineisto on kerätty?
   • Mitkä ovat tutkimuksen havaintoyksiköt?
   • Mitkä ovat tutkimuksen muuttujat?
   • Ovatko muuttujat jatkuvia vai diskreettejä?
2. Frekvenssijakaumat
   • Liitä muuttujien frekvenssijakaumat ja jakaumien kuvaajat.
   • Analysoi tilannetta frekvenssijakaumien perusteella.

3. Tunnusluvut

• Määritä muuttujille keskiluvut (moodi, mediaani, keskiarvo)
• Analysoi tilannetta keskilukujen avulla.
• Laske muuttujille hajontaluvut (keskihajonta, vaihteluväli).
• Analysoi tilannetta hajontalukujen välillä.

 

4. Yhteisjakauma

• Piirrä kahden vähintään välimatka-asteikollisen muuttujan yhteisjakauman kuvaaja.
• Laske korrelaatiokerroin.
• Sovita regressiokäyrä.
• Analysoi tilannetta yhteisjakauman ja korrelaatiokertoimen avulla.

5. Yhteenveto

• Kokoa tärkeimmät tulokset.
• Mitä johtopäätöksiä voit tutkimuksesi perusteella tehdä?
• Jos tutkimuksessasi tuli joitain ongelmia, kuten epämääräinen kyselylomake tms., kirjaa nämä tiedot tässä kohtaa ylös.

6. Liitteet

• Kysymys/haastattelulomake
• Erilliset kuvaajat