Vuorovaikutus muuttaa vuorovaikuttavien kappaleiden liiketiloja. Kappale voi olla vuorovaikutuksessa yhden tai useamman kappaleen kanssa, jolloin vuorovaikutuksen yhteisvaikutus määrää kappaleen liikkeen muutoksen."
Isaac Newton 1642 - 1726
Philosophiae Naturalis Mathematica Principia (1687)
Vuorovaikutus = Kahden kappaleen välinen vaikutussuhde. Vuorovaikutus vaikuttaa kumpaankin osapuoleen yhtä voimakkaasti.
Vuorovaikutuksen esiintyminen havaitaan vaunun liikkeen muutoksena, kun vaunu ensin hidastuu ja muuttaa sitten kulkusuuntaansa.
Vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaa suure voima.
Vuorovaikutusten avulla perustellaan kappaleen tasainen liike, kiihtyvä liike tai paikallaan pysyminen.
Vuorovaikutuksia havainnollistetaan voimakuvioilla.
\( \bar{T} \) narun tukivoima
\( \bar{G} \) lamppuun kohdistuva paino
Lamppu on levossa \( \longrightarrow T = G \)
\( \bar{N} \) pinnan tukivoima
\( \bar{G} \) mukiin kohdistuva paino
Muki on levossa \( \longrightarrow T = G \)
\( \bar{F}_v \) väliaineen vastus
\( \bar{G} \) hyppääjään kohdistuva paino
Nopeus on vakio \( \longrightarrow F_v = G \)
\( \bar{F}_v \) väliaineen vastus
\( \bar{G} \) hyppääjään kohdistuva paino
Pallo kiihtyvässä liikkeessä alaspäin \( \longrightarrow G > F_v \)
\( \bar{G} \) kelkkaan kohdistuva paino
\( \bar{N} \) pinnan tukivoima
\( \bar{F} \) kelkkaa työntävä voima
\( \bar{F}_\mu \) kelkan jalaksiin kohdistuva kitka
Kelkka liikkuu tasaisella nopeudella.
\( \text{pystysuunnassa } N=G\)
\( \text{vaakasuunnassa }F=F_\mu \)
Voima | Voiman tunnus | Vuorovaikutus | Suunta |
---|---|---|---|
Paino | Maan ja kappaleen välillä | Kohti maan keskipistettä | |
Ilmanvastus | Kappaleen ja ilman välillä | Nopeudelle vastakkainen | |
Pinnan tukivoima | Kappaleen ja pinnan välillä | Kohtisuoraan tukipintaa vastaan | |
Tukivoima | Kappaleen ja narun välillä | Narun suuntainen | |
Kitka | Kappaleen ja pinnan välillä | Pinnan suuntainen |
Kappaleen voimakuvioon on piirretty kaikki kappaleeseen vaikuttavat voimat oikeassa suhteessa. Voimat piirretään nuolina.
5. Voimakuvion viereen piirretään tarvittaessa kiihtyvyyden ja nopeuden suuntanuolet.
1. Piirrä kuva yksinkertaistettuna ja tarpeeksi suurena. Kuvasta on tarkoitus erottaa kaikki merkinnät toisistaan.
3. Voimanuolet piirretään kiinni kappaleeseen. Paino piirretään lähtemään kappaleen painopisteestä, jonka voi asettaa keskelle kappaletta.
2. Voimanuolet ovat suoria viivoja. Voimanuolen pituus kuvaa voiman suuruutta. Nuolen kärki osoittaa voiman vaikutussuuntaan.
4. Jokainen voima nimetään omalla tunnuksella, ja voimakuvion viereen kirjoitetaan tunnusta vastaavan voiman nimi.
Kiekko liukuu jäällä hidastuen.
"File:Ice hockey puck on ice 20180112.jpg" by Zunter is licensed under CC BY-SA 4.0
Pulpetilla on kynäpurkki.
a) Minkä kappaleiden kanssa purkki on vuorovaikutuksessa?
b) Mitä voimia purkkiin kohdistuu?
c) Piirrä purkin voimakuvio. Kiinnitä huomio voimien keskinäisiin suuruuksiin.
"DSCF0123" by parenthoodhighsandlows is licensed under CC BY 2.0
Pulpetilla on penaali.
a) Minkä kappaleiden kanssa penaali on vuorovaikutuksessa?
b) Mitä voimia penaaliin kohdistuu?
c) Piirrä penaalin voimakuvio. Kiinnitä huomio voimien keskinäisiin suuruuksiin.
a) Purkki on vuorovaikutuksessa Maapallon ja pöydän kanssa.
b) Purkkiin kohdistuu Maapallon vetovoima eli paino G ja pöydän pinnnan tukivoima N.
c)
Kaksi vaunua vuorovaikuttavat keskenään. Mitä havaitaan?
Kiekko liukuu sitä pidemmälle, mitä
Galileo Galilei (1564–1642) esitti että kaikilla kappaleilla on taipumus säilyttää liiketilansa.
Hän perusteli tätä mm. alla olevalla ajatuskokeella:
Newtonin 1. laki eli Jatkavuuden laki:
Kappale pysyy levossa tai jatkaa liikettään muuttumattomalla nopeudella, ellei mikään ulkoinen voima pakota sitä muuttamaan liikettään.
Newtonin 3. laki eli Voiman ja vastavoiman laki:
Kappaleiden välisessä vuorovaikutuksessa jokaiselle voimalle on olemassa vastavoima, joka on yhtä suuri mutta vastakkaissuuntainen.
\( \longrightarrow \) Massan ja kiihtyvyyden tulo pysyy noin vakiona.
\( \rightarrow \) Massan ja kiihtyvyyden tulo on kappaleeseen kohdistuva kokonaisvoima F
Kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoima F antaa kappaleelle, jonka massa on m, kiihtyvyyden a siten, että
\[ F=ma \]
Voiman yksikkö on newton (N).
Miten selität vaunujen liikkeen eri tilanteissa, kun vaunujen välissä oleva jousi vapautetaan?
Newtonin 3. laki: Vaunuihin kohdistuu yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaiset voimat.
Newtonin 1. laki: Vaakasuunnassa vaunuihin kohdistuvat vuorovaikutukset pienet \( \longrightarrow \) vaunut liikkuvat radalla tasaisella nopeudella.
Newtonin 2. laki: Vaunujen kiihtyvyys on \( a=\dfrac{F}{m} \) \( \longrightarrow \) Mitä suurempi on vaunun massa, niin sitä pienempi on vaunun kiihtyvyys.
Autoon, jonka massa on 1200 kg, vaikuttaa 500 N suuruinen kokonaisvoima oikealle.
Kirjataan lähtöarvot
Ratkaistaan auton kiihtyvyys.
Newtonin 2. laki
+
Kuinka suuri on auton kiihtyvyys?
Sijoitetaan lukuarvot
Putoamiskiihtyvyyden suuruudeksi on laskutehtävissä sovittu \( g=9,81 \text{ m/s}^2 \).
Galilei Galilei (1564 - 1642) päätteli putoamiskiihtyvyys on vakio kaikille kappaleille.
Arkielämässä havaitut erot selittää ilmanvastus.
Jos ilmanvastusta ei ole, niin eroja ei ole.
Massa on kappaleen ominaisuus, jonka yksikkö on kilogramma.
Paino kuvaa kappaleeseen kohdistuvan gravitaatiosta aiheutuvan vetovoimaa eli painovoimaa, jonka yksikkö on newton.
Maan pinnan läheisyyessä kappaleeseen, jonka massa on m, kohdistuvan painon G suuruus lasketaan \[ G=mg,\] jossa \( g=9,81 \text{ m/s}^2 \).
Laskuvarjohyppääjän nopeus kasvaa kiihtyyydellä 2,5 m/s . Kuinka suuri on hyppääjään vaikuttava ilmanvastus, kun hyppääjän massa on 90 kg?
2
Kirjataan lähtöarvot
Newtonin 2. laki
+
Hyppääjään vaikuttaa paino ja ilmanvastus.
Sijoitetaan tunnetut suureet.