Happo-emästasapainon sovelluksia

Puskuriliuokset

  • liuos, jonka pH ei merkittävästi muutu pienistä happo- tai emäslisäyksistä
  • koostuu

heikosta haposta ja sen vastinemäksestä

heikosta emäksestä ja sen vastinhaposta

  • liuos sisältää aina sekä happona että emäksenä toimivia hiukkasia!
  • liuoksen puskurikapasiteetti on mahdollisimman hyvä, jos liuos sisältää lähes yhtä suuret määrät heikkoa happoa/emästä ja sen vastinemästä/happoa

liuos vastustaa pH-muutoksia parhaiten

\rightarrow

Puskuriliuoksen valmistaminen

Liuotetaan veteen heikkoa happoa ja sen vastinemästä sisältävää suolaa.

Liuotetaan veteen heikkoa emästä ja sen vastinhappoa sisältävää suolaa.

Neutraloidaan heikon hapon vesiliuosta vahvalla emäksellä niin, että puolet happoliuoksesta neutraloituu.

2\text{ }HA(aq)+NaOH(aq) \rightarrow HA(aq)+NaA(aq)+H_2O(aq)
2 HA(aq)+NaOH(aq)HA(aq)+NaA(aq)+H2O(aq)

happo

vastinemäs

c(HA)=c(A^-)
c(HA)=c(A)

Neutraloidaan heikon emäkset vesiliuosta vahvalla hapolla niin, että puolet emäsliuoksesta neutraloituu.

1.
1.
2.
2.

Puskuriliuoksen pH:n laskeminen

  • tasapainoreaktio

taulukko

\rightarrow
HA(aq)+H_2O(aq)
HA(aq)+H2O(aq)
H_3O^+(aq)+A^-(aq)
H3O+(aq)+A(aq)
c(HA)
c(HA)
c(A^-)
c(A)
0
0
-x
x
+x
+x
+x
+x
c(HA)
c(HA)
-x
x
c(A^-)
c(A)
+x
+x
x
x
c_a
ca
\Delta
Δ
c_{tp}
ctp
  • jatketaan samalla tavalla kuin jos laskettaisiin heikon hapon pH:ta

Henderson-Hasselbalch

  • käytetään silloin, kun voidaan olettaa, että konsentraation muutokset ovat huomattavan pieniä
  • approksimoidaan
\text{pH}=\text{pK}_a+\lg \frac{[A^-]}{[HA]}
pH=pKa+lg[HA][A]
[HA]\approx c(HA)
[HA]c(HA)
[A^-]\approx c(A^-)
[A]c(A)

ja

x<< c(HA)
x<<c(HA)
x<< c(A^-)
x<<c(A)

ja

  • approksimointi on aina tarkistettava laskun lopuksi!

Suolaliuokset ja niiden pH

Suolan vesiliukoisuuteen vaikuttaa

  • lämpötila
  • suolan ionihilan sidosten vahvuus
  • hyvin liukenee suurikokoinen ioni pienellä varauksella (+1/-1)
  • liuenneiden ionien hydratoituminen
  • niukkaliukoisia (liukoisuus alle 1 g/l) ovat pienikokoiset ionit, joilla on suuri varaus
  • ionit muuttuvat akvaioneiksi eli hydraateiksi

ioni-dipolisidokset

Suolaliuoksen pH

happo

+

emäs

suola

vesi

Neutraloitumisreaktiossa muodostuvan liuoksen pH riippuu siitä, onko suolalla happo- tai emäsluonnetta.

+

\rightarrow

Happoluonne: ioni pystyy luovuttamaan protonin

K_a(HA)>K_a(H_2O)
Ka(HA)>Ka(H2O)

Emäsluonne: ioni pystyy vastaanottamaan protonin

K_b(B)>K_b(H_2O)
Kb(B)>Kb(H2O)

pH laskee

pH nousee

\rightarrow
\rightarrow

Jos suolalla on sekä happo- että emäsluonnetta, tutkitaan, kumpi ominaisuuksista on voimakkaampi.

Titraus

  • hyödynnetään neutraloitumisreaktiota
  • analyysimenetelmä
  • neutraloitumisreaktio on tapahtunut täydellisesti ekvivalenttipisteessä
  • ekvivalenttipiste todetaan pH-mittarilla tai indikaattoriliuoksella
  • piirretään titrauskäyrä

laskut lasketaan käyrän avulla

\rightarrow
HCl(aq)+NaOH(aq)\rightarrow NaCl(aq) + H_2O(l)
HCl(aq)+NaOH(aq)NaCl(aq)+H2O(l)

Vahvan hapon titraus vahvalla emäksellä

pH muuttuu hitaasti

pH muuttuu hitaasti

pH muuttuu nopeasti

pH = 7

n(HCl) = n(NaOH)

Ekvivalenttipisteessä

Heikon hapon titraus vahvalla emäksellä

CH_3COOH(aq)+NaOH(aq)\rightarrow CH_3COONa(aq)+H_2O(l)
CH3COOH(aq)+NaOH(aq)CH3COONa(aq)+H2O(l)

puskuriliuos

\text{pH}=\text{pK}_a
pH=pKa

muodostuvalla suolalla on emäsluonnetta

\text{pH}>7
pH>7

pH muuttuu hitaasti

pH muuttuu nopeasti

pH muuttuu vain vähän

alku-pH on korkeampi kuin samanväkevyisellä vahvalla hapolla

heikko happo

\rightarrow
n(CH_3COOH)=n(CH_3COO^-)
n(CH3COOH)=n(CH3COO)
n(CH_3COOH)=n(NaOH)
n(CH3COOH)=n(NaOH)