Opiskelijavalinnat ja pistetaulukoiden ohjausvaikutus
Lauri Hellsten (lauri.k.hellsten@gmail.com)
matematiikan ja fysiikan lehtori
vuoden 2023 matemaattisten aineiden opettaja
Disclaimer: Omia ajatuksia
Uutisotsikoita
- 2012 CAS-laskimet sallitaan ylioppilaskokeissa
- 2016 LOPS 2015 käyttöönotto
- 2016 Matematiikan ylioppilaskoe jaetaan A- ja B-osiin
- 2018 Digitaalinen fysiikan ylioppilaskoe
- 2019 Digitaalinen matematiikan ylioppilaskoe
- 2020 Fyysiset laskimet ja taulukkokirjat kiellettiin
- 2020 Opiskelijavalintauudistus
- 2021 LOPS 2019 käyttöönotto
- 2021 Oppivelvollisuuden laajentaminen
- ?????
- 2024 Matematiikan ylioppilaskokeen rakenneuudistus
- 2026 Opiskelijavalintauudistus
- ?????
Matematiikan opetus lukiossa
Matematiikan osaamisen taso laskenut ja eriytynyt
”Käytännössä ero oppilaiden välillä tarkoittaa sitä, että parhaat 9. luokan oppilaat hallitsevat jo ylioppilaskokeen lyhyen oppimäärän tehtäviä ja heikoimmilla oppilailla on vaikeuksia 6. luokan tai jopa 3. luokan tasoa vastaavissa tehtävissä”, tiivistää johtava arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen.
Tilanne
Tilanne
Lähde: Kyösti Värri
Tilanne
Lähde: Tiina Tähkä / Ylioppilastutkintolautakunta
Tilanne
Lähde: Tiina Tähkä / Ylioppilastutkintolautakunta
Vanha pistetaulukko
Hyvää
- pitkän matematiikan osaamista arvostetaan kaikilla aloilla
- reaaliaineissa on huomioitu niiden laajuus
Huonoa
- pitkä matematiikka ylikorostunut
- reaaliaineiden pisteytyksen vahva ohjausvaikutus
- paljon erilaisia taulukoita ( > 50 )
Uusi pisteytystaulukko
Hyvää
- tavoite vähentää ohjausvaikutusta pienentämällä
piste-eroja - tavoite, että opiskelijat tekevät ainevalintoja omien kiinnostustensa pohjalta
- matematiikan osaamista arvostetaan kaikilla aloilla
- vähentää taulukoita n. 50 -> n. 10
- korimalli reaaleissa(?)
Uusi pisteytystaulukko
Pohdittavaksi
- väheneekö ohjausvaikutus jos oppiaineen opintopistemäärää ei huomioida ollenkaan?
- luokanopettajien kynnysehto matematiikkaan?
- onko koriajattelu toimiva ratkaisu?
- esim. luma-aineiden opiskelun arvostaminen
kieli-taulukossa tai hakemassa opiskelemaan fi? - ohjaako valitsemaan reaaleja yli korien?
- esim. luma-aineiden opiskelun arvostaminen
- fysiikan rooli lääketieteen taulukossa?
- ÄI vs. S2 pisteytys?
SYK-pisteet
Luonnosryhmä: “SYK-menetelmän ansiosta vähäinen opintopistemäärä ei tarkoita sitä, että kyseisen aineen kokeesta olisi helppo saada hyvä arvosana. Esimerkiksi keväällä 2022 terveystiedon laudaturin sai 4,4 % kirjoittajista, kun fysiikassa vastaava luku oli 8,8 %” (s. 14)
Luonnosryhmä: “Äidinkielestä hyvän arvosanan kirjoittaminen on myös vaikeampaa kuin useimmista muista aineista. Kevään 2022 ylioppilaskirjoituksissa äidinkielestä L:n tai E:n sai yhteensä 18,5 % kokelaista, kun esimerkiksi pitkästä matematiikasta L:n tai E:n sai 28,6 % …” (s. 17)
YTL: "Koska kokeiden osallistujien suorituksia verrataan yli kokeiden, ei kokeita voi jakaa helppoihin ja vaikeisiin aineisiin. Esimerkiksi pitkän oppimäärän matematiikan kevään 2017 kokeessa laudaturin sai 7,2 % kokelaista ja lyhyen oppimäärän kokeessa 3,0 % kokelaista, koska pitkän oppimäärän kokelaat olivat suoriutuneet paremmin suhteessa kaikkiin koesuorituksiin."
Kiitokset mielenkiinnosta
Lauri Hellsten (lauri.k.hellsten@gmail.com)