DigitaaliSET YLIOPPILASKOKEET

MATEMATIIKKA, FYSIIKKA, KEMIA

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio

"Arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa"

- Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012;
Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005

ARvioinnista

Sähköinen ylioppilastutkinto

2016-2019

"Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa.”

Jyrki Kataisen I hallituksen hallitusohjelma 22.6.2011

Hallitusohjelma 2011

Sähköistyvä ylioppilastutkinto

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Sähköisten kokeiden kuvaukset

Äidinkieli
- Tiedote: Äidinkielen sähköinen ylioppilaskoe
- Tiedote 17.2.2017
Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen koe
- Tiedote: Saksan sähköinen ylioppilaskoe syksyllä 2016
- Tiedote: Ylioppilastutkinnon sähköinen kielikoe keväästä 2017 alkaen
- Tiedote: Saksan ja ranskan sähköiset kielikokeet
Matematiikka
- Tiedote: Apuvälineet sähköisen matematiikan kokeen A-osassa
Reaaliaineet
- Tiedote: Filosofian sähköinen ylioppilaskoe syksyllä 2016
- Tiedote: Maantieteen sähköinen ylioppilaskoe syksyllä 2016
- Tiedote: Yhteiskuntaopin sähköinen ylioppilaskoe keväällä 2017
- Tiedote: Biologian sähköinen ylioppilaskoe
- Tiedote: Fysiikan sähköinen ylioppilaskoe
- Tiedote: Kemian sähköinen ylioppilaskoe
- Tiedote: Psykologian sähköinen ylioppilaskoe keväällä 2017
- Tiedote: Terveystiedon sähköinen ylioppilaskoe
Suomi ja ruotsi toisena kielenä
- Tiedote: Tiedote suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opettaville ja opiskelijoille
Saame äidinkielenä

Kaksiosainen matematiikan koe (kevät 2016-)

=> rakenne säilyy, pistemäärä tuplaantuu (kevät 2019-)

A-osa: 4 tehtävää x 12 pistettä = 48 pistettä

B1-osa: 3 tehtävää (5vaihtoehtoista) x 12 pistettä = 36 pistettä

B2-osa: 3 tehtävää ( 4 vaihtoehtoista) x 12 pistettä = 36 pistettä

MATEMATIIKAN DIGITAALINEN YLIOPPILASTUTKINTO

RAKENNE

Matematiikan yo-kokeen a-osa

sähköinen matematiikan koe

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Valinta- ja yhdistelytehtävät, joissa vastaamiseen tarvittava kirjoittaminen on minimoitu.
Yksinkertaiset tuottamistehtävät.
Monipuolisempaa matemaattisen ongelman ratkaisua sekä tiedon yhdistämistä ja analysointia vaativat tehtävät, joissa saatetaan tarvita usean eri kurssin tietoja.

Osa tyyppien 1 ja 2 tehtävistä tulee ratkaista ilman tiettyjä teknisiä apuvälineitä. Tällaisia apuvälineitä ovat mm. symboliseen laskentaan kykenevät laskimet.

Tehtäviin ei voi vastata enää sen jälkeen kun koeympäristön edellä mainitut ominaisuudet on aktivoitu.

Tyypin 1 tehtävissä testataan käsitteiden hallintaa ja ymmärtämistä.

Tällaisia ovat esimerkiksi monivalintakysymykset ja tehtävät, joihin vastataan ilmoittamalla esim. taulukolla se, mitkä tehtävän kuvat (funktioiden kuvaajat tms.) liittyvät yhteen.

Tyypin 2 tehtävät vastaavat nykyisen kokeen perustehtäviä.

Näissä kokelas osoittaa pystyvänsä tuottamaan perusteltuja ja loogisia, hyvin rakennettuja vastauksia. Sähköi- sessä kokeessa uutena piirteenä on tehtävään liittyvien kaavojen kirjoittaminen kaava- editorin avulla.

Tyypin 3 tehtävät vastaavat muuten nykyisen kokeen vaativampia tehtäviä, mutta voivat hyödyntää laajasti sähköisen kokeen teknisiä mahdollisuuksia kuten aineistoja ja kaikkien käytössä olevaa symbolista laskentaa.

Näissä tehtävissä kokelas osoittaa kykenevänsä jäsentämään matemaattisesti tehtävässä esitetyn tilanteen. Tämä voi olla puhtaasti matemaattinen tai se voi liittyä matematiikan soveltamiseen sen ulkopuolelle.
Esimerkiksi sovellustehtävissä kokelaan tulee muodostaa matemaattinen malli ja ratkaista tehtävä mallin avulla.
Käytettävissä olevan symbolisen laskennan takia mallit saattavat olla monimutkaisempia kuin nykyisessä kokeessa.

Matematiikan yo-kokeen a-osa

sähköinen matematiikan koe

Matematiikan yo-kokeen b-osa

sähköinen matematiikan koe

Monipuolisempaa matemaattisen ongelman ratkaisua sekä tiedon yhdistämistä ja analysointia vaativat tehtävät, joissa saatetaan tarvita usean eri kurssin tietoja.
- Ohjelmistot vastaamisessa
- Taustamateriaalia: tilastoja, videoita, animaatioita tai muuta materiaalia.

Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Sähköisen yo-kokeen ohjelmistot

Opettajalla on vapaus valita.

Matematiikka

LibreOffice Calc (taulukkolaskenta)
Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta)
Texas Instruments TI-Nspire CAS (symbolinen laskenta)
wxMaxima (symbolinen laskenta)
Geogebra (mm. Kuvaajat)

Lisäksi fysiikassa ja kemiassa

LibreOffice Draw (vektorigrafiikka)
LoggerPro (kuvaajat ja mittausautomaatio)
GIMP (kuvankäsittely)
Pinta (kuvankäsittely)
InkScape (vektorigrafiikka)
Dia (vektorigrafiikka)

MAOL-digitaulukot mukana kokeessa, Ei toistaiseksi Abittissa…

PERUSTAIDOT JA SOVELLUSONGELMIEN RATKAISU

Sähköinen yo-koe

ja MAOL-taulukkokirja

digi vai printti?

Kurssikokeessa ja sähköisessä ylioppilaskokeessa

A-osa ilman ohjelmistoja
B-osa ohjelmistojen
kanssa

Taulukkokirja sallittu molemmissa osissa.

MAOL-digitaulukot mukana kokeessa, Ei toistaiseksi Abittissa…

EK ON MÄÄRITELLYT TAVOITTEET MATEMATIIKAN OPETUKSEN VAHVISTAMISELLE

Matematiikasta tulee tehdä ylioppilaskirjoitusten pakollinen aine vähintään lyhyen oppimäärän verran.
Opettajien matemaattista osaamista ja opetustaitoja on kehitettävä erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa. Opettajakoulutuksessa on korostettava myös oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon vaikuttamista.
Opettajankoulutukseen pääsyn edellytykseksi tulee asettaa vähintään lyhyen yo-matematiikan kirjoittaminen. Muutamat yliopistot ovat tämän vaatimuksen jo asettaneetkin.

https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/10/20/ek-linjasi-matematiikan-koulutustavoitteet-tyoelaman-ydintaitoa-on-valttamatonta-vahvistaa/

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?contentID=1408918766217&page_name=Karvi+tutki+Osaamiserot+matematiikassa+halyttavan+suuria

MAOL ry kannanotto

Pisteytysmalli...

1. Kuinka paljon digitaalisuus vaikuttaa siihen, mitä taitoja testataan?

”matematiikan opiskelussa hyödynnetään muun muassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilastoohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä”.

Kokeiden digitaalisuus vaikuttaa mm. käytettävien aineistojen määrään ja laatuun. Kokeiden digitaalisuus vaikuttaa myös koekysymyksiin. Esimerkiksi käytettävät ohjelmat tekevät tiettyjen matematiikan tehtävätyyppien asettamisesta epämielekästä. CAS-laskinten salliminen on jo vaikuttanut tehtävien laatimiseen tässä suhteessa."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

1. Kuinka paljon digitaalisuus vaikuttaa siihen, mitä taitoja testataan?

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

7. Tehokas CAS-ohjelmien käyttö nostaa abstraktiotasoa. Tuleeko kokeista tämän myötä liian vaikeita?

"Uudet työvälineet antavat monipuolisempia mahdollisuuksia arvioida kokelaiden osaamista. Tehtävänlaadinnassa pyritään siihen, että kukin ylioppilaskoe pystyisi erottelemaan kokelaat heidän osaamisensa mukaan. CAS-laskimet ovat olleet käytössä kokeissa jo muutaman vuoden, joten digitaalisuus ei tässä suhteessa tuo lisätarvetta abstraktiotason nostoon."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

10. Pitääkö jatkossa opettaa matematiikassa kaikki kahteen kertaan? Ensiksi A-osaa varten, ja sitten B-osaa varten?

"LOPS2015 mukaan ”matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ilmiöiden mallintamisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja”.

Matematiikan opetuksen tavoite ei saisi supistua erilaisten reseptien opetteluksi, joita pitäisi ensin harjoitella käsin laskien ja sitten erikseen laskimella laskien. Matematiikan oppimisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti kaikkia mahdollisia digitaalisia ja analogisia välineitä, jotta yllä mainitut LOPS:n tavoitteet toteutuisivat."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

11. Kuinka pitkälti voi matematiikan koekysymyksessä lukea ohjelman tuottamasta kuvasta? Esimerkiksi funktion kasvaminen väheneminen yms.

"Se, että näyttää siltä, että funktio on kasvava, ei tarkoita, että se on kasvava. Lukiossa on hyvä harjoitella, mitä tietoa kuvasta voi saada."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

19. Milloin järjestelmään tulee matematiikan kaksiosaisuus ja miten se aiotaan toteuttaa?

"CAS-ohjelmat kieltävä ominaisuus on järkevä toteuttaa Abittiin, kun matemaattisen tekstin tuottamiseen liittyvät ongelmat on ratkaistu. Tämän jälkeen on mahdollista toteuttaa varsin nopeasti sellainen kaksiosainen matematiikan koe, jossa kokelas käynnistää uudelleen koneensa osioiden välissä.

Nykyisessä kaksiosaisessa matematiikan kokeessa kokelas voi heti kokeen alusta lähtien vastata kaikkiin kokeen tehtäviin. Vielä ei pystytä sanomaan, säilyykö tämä ominaisuus digitaalisessa kokeessa. "

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

20. Ovatko kaikki vastaukset eri työvälineillä samanarvoisia?

"Lautakunta ei arvostele työvälinettä, vaan kokelaan osoittamaa osaamista. Osaamisen osoittamisessa saa hyödyntää erilaisia välineitä. Kuten ennenkin, kokelas voi ilmaista osaamista monilla eri tavoilla.

Nykyisinkin kokelas saattaa valita työvälineen tai vastausstrategian, jonka avulla vastaaminen on hidasta tai jopa mahdotonta. Jos kokelas hyödyntää työvälinettä niin, että hän päätyy vääriin perusteluihin tai johtopäätöksiin, niin toki tämä vaikuttaa arvosteluun"

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

23. Millaista notaatiota kokelaan on käytettävä matemaattisissa lausekkeissa? Sallitaanko esimerkiksi piste pilkun sijaan vastauksessa, jos käytettävä ohjelma käyttää pistettä desimaalierottimena? Entä miten vektorit pitää merkitä? Hyväksytäänkö ylä- ja alaindeksimerkinnät t^2 ja t_2?

"Vastauksessa pääpaino on osaamisen osoittamisessa. Vastauksen pitää olla riittävän selkeä, jotta opettajalle ja sensorille on selvää, mitä kokelas tarkoittaa ja että merkinnät eivät mene vastauksessa keskenään sekaisin. Valittua merkintätapaa voi tukea selityksillä. Kansallisten käytäntöjen mukaista notaatiota ei tarvitse erikseen selittää. Ohjelmia voi käyttää tehtävän ratkaisussa hyväksi niille luonteenomaisella tavalla ja niiden tuottamaa esitystä ei tarvitse kirjoittaa uudestaan, mikäli esitys on ymmärrettävä. "

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

24. Saako koko vastauksen kirjoittaa koejärjestelmän ohjelmassa? Eli kelpaavatko kuvankaappaukset ratkaisuksi?

"Pelkkä kuvankaappaus kelpaa, jos vastaus muuten täyttää sille asetetut vaatimukset luettavuuden,seurattavuuden ja ymmärrettävyyden osalta. Kuvankaappauksen käyttäminen ei kuitenkaan poista tarvetta perustella vastausta, minkä voi myös tehdä eri ohjelmien tuottamaa esitystä käyttäen. Tietty esitysmuoto ei ole itsetarkoitus ja tavoite, vaan työkalu jäsentyneen ja perustellun vastauksen esittämiseen."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

30. Voiko matematiikan vastauksessa hyödyntää ohjelmien ominaisuuksia, kun ohjelma laskee automaattisesti kolmion kulmat?

"Kuten voimassa olevassa laskinohjeessa todetaan, matematiikan tehtävän vastaus koostuu väitteistä ja niiden perusteluista. Tulevassa digitaalisessa kokeessa ohjelmistoja saa käyttää minkä tahansa väitteen aikaansaamisessa, mutta pelkkä lasku ohjelmistossa ei muodosta koskaan väitteen perustelua. Se, mikä väite vaatii perustelun, riippuu asiayhteydestä. Jos tehtävässä pyydetään osoittamaan, todistamaan tai perustelemaan jotain, ei ohjelman antama laskutulos ole koskaan yksinään riittävä vastaus. Opetuksessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten vastauksia perustellaan laskinohjelmistoja käytettäessä."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

31. Kuinka laajasti pitää välivaiheiden näkyä matematiikan vastauksissa?

"Käsite välivaiheet on ongelmallinen ja sen sijasta kannattaisi puhua perusteluista. Kokelaan tulisi pystyä vastauksessaan tuottamaan päättelyketju, jonka perusteella hän vastaa tehtävänantoon. Jos koetta arvosteleva sensori joutuu arvaamaan, mitä kokelas yrittää päätellä, niin on mahdollista, että vastaus ei kelpaa. Digitaalisten ohjelmistojen oikeanlainen käyttö perusteluiden tuottamisessa edellyttää kokelaalta kypsyyttä matemaattisen vastauksen tuottajana."

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ajankohtaista/mafyke-ytl-fi.pdf

Keskustele hetki vierustoverisi kanssa