sana

"Sana on miekkaa mahtavampi."

-Ahikar, n. 600-luku eaa.

• "Sana on miekkaa mahtavampi." (Ahikar, n. 600-luku eaa.)
• "Kieli on terää mahtavampi." (Euripides, k. 406 eaa.)
• "Kynän veto on tuskallisempi kuin peitsen vastaisku."
  (George Whetstone, 1582)
• "Hän pelkäsi enemmän Abu'l-Fazlin kynää kuin Akbarin miekkaa." (Buharan kuningas Abdullah-Khan II, n. 1598)
• "...monet rapiiria kantavat pelkäävät hanhensulkia."
  (William Shakespeare, 1600)
• "Sanan isku osuu syvemmälle kuin miekan isku."
  (Robert Burton, 1621)
• "Maailmassa on vain kaksi mahtia: sapeli ja mieli; lopulta mieli voittaa aina sapelin." (Napoleon Bonaparte, n. 1800-luvun alku)
• "Kynä on miekkaa mahtavampi." (Edward Bulwer-Lytton, 1839)

sana

tarina

Maa kiertää Aurinkoa.

Myyttejä (intersubjektiivisia tarinoita):

• raha

• uskonnot

• demokratia

• ihmisoikeudet, oikeusjärjestelmä ja lait

• valtiot, rajat ja kansalaisuudet

MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkijoiden tekemä tutkimus (2018):

• Virheellinen tieto ("fake news") tavoitti ihmiset noin 6 kertaa nopeammin kuin tosi tieto.

• Valeuutisella oli 70 % suurempi todennäköisyys tulla uudelleenjaetuksi kuin oikealla uutisella.

• Virheellinen tieto levisi merkittävästi kauemmas, nopeammin, syvemmälle ja laajemmalle kuin totuus kaikissa kategoriassa.

• Erityisesti poliittiset valeuutiset levisivät kaikista ärhäkämmin, ohittaen jopa terrorismiin, luonnonkatastrofeihin tai tieteeseen liittyvät perättömät huhut.

Miksi valhe leviää nopeammin?

Tutkijoiden mukaan syy ei yllättäen ollutkaan "botit" (automaattiset tilit), vaan ihmisten luontainen psykologia. Botit levittivät sekä totta että tarua melko tasatahtiin, mutta ihmiset suosivat valhetta kahdesta pääsyystä:

1. Uutuusarvo: Valeuutiset ovat usein yllättävämpiä ja "uudempia" kuin todelliset uutiset. Ihmiset haluavat jakaa tietoa, joka on uniikkia, koska se nostaa heidän sosiaalista statustaan ("Tiesitkö tästä?"). Totuus on usein tylsempää.

2. Tunteet: Valeuutiset herättivät tutkimuksen mukaan voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, inhoa ja yllätystä. Oikeat uutiset herättivät useammin surua, iloa, luottamusta tai ennakointia, jotka eivät motivoineet jakamaan yhtä tehokkaasti.

Totuus leviää vain, jos se koskettaa.
-> "humor over rumor" (Audrey Tang, Taiwan 2020)

Positiivinen sisältö leviää keskimäärin enemmän kuin negatiivinen.
(Berger & Milkman, 2012)

-> toivo voi voittaa, kun se sytyttää

Jos totuus on tylsä, se häviää.

-> Ei vain somessa, vaan myös koululuokassa: kaverin kommentille, puhelimelle, omille ajatuksille...

Tarina, huumori ja se yksi lause, joka koskettaa, eivät ole koristeita opetuksessa. Ne ovat tapa, jolla totuus pääsee perille.

INHIMILLISEN IHMISYYDEN SÄILYMINEN EDELLYTTÄÄ LUKUTAITOA

IHMISEN ROOLI TULEVAISUUDESSA?

1. Uusi uskonto: dataismi

Perinteisten uskontojen ja humanismin tilalle on nousemassa uusi intersubjektiivinen tarina: dataismi (Harari, 2016).

• Vanha tarina: "Kuuntele sydäntäsi." (humanismi) tai "Kuuntele Jumalan sanaa." (uskonto).

• Uusi tarina: "Kuuntele algoritmia."

2. Demokratian pirstoutuminen (yhteisen tarinan loppu)

Demokratia perustuu tarinaan yhteisestä kansakunnasta, joka käy julkista keskustelua. Algoritmit uhkaavat tätä luomalla yksilöllisiä todellisuuksia.

• Mekanismi: Sosiaalisen median algoritmit optimoivat sitoutumista. Ne näyttävät liberaalille liberaalia sisältöä ja konservatiiville konservatiivista.

• Seuraus: Yhteinen intersubjektiivinen pohja katoaa. Emme enää jaa samoja uutisia tai edes samoja faktoja. Tarina yhtenäisestä kansasta korvautuu heimoilla.

3. Totuus ja "Deepfake"-todellisuus

Oikeusjärjestelmä ja historia ovat tarinoita, jotka perustuvat todisteisiin (video, ääni, dokumentit).

• Muutos: Kun tekoäly pystyy luomaan täydellisiä valevideoita ja väärentämään ääniä reaaliajassa, vanha sääntö "uskon kun näen" lakkaa toimimasta.

• Seuraus: Saatat joutua tilanteeseen, jossa et voi todistaa syyttömyyttäsi videota vastaan, tai et tiedä, onko poliitikko todella sanonut jotain. Tämä pakottaa meidät keksimään täysin uuden tavan määritellä "totuus" yhteiskunnassa.

Joka kolmas poika

Selittävätkö S2-oppilaat poikien tilanteen? (PISA 2025)

• Maahanmuuttotaustaisia on 15-vuotiaista noin 7 %. Heistä heikkoja lukijoita on paljon: toisen sukupolven oppilaista 43 %, ensimmäisen sukupolven 64 %.

• Mutta kantaväestön oppilaistakin 21 % jää alle perustason, kun kaikista oppilaista osuus on 26 %. Kantaväestön lukutaito on myös laskenut 42 pistettä vuodesta 2012. Lasku ei siis johdu maahanmuutosta.

ENTÄ LOHJA?

• 7.-luokkalaisista 28 % jäi luetun ymmärtämisen heikoimpaan 15 prosenttiin. (Digilukiseula 2023)

• Lohjan lukutaitostrategia 2024–2030 (päivitetty 13.5.2026)

  • Tavoite pysäyttää luetun ymmärtämisen heikkeneminen ei ole toteutunut 7. luokalla.

  • Hyvä uutinen: 2.-luokkalaisten lukusujuvuus on nyt vertailuarvojen mukainen.

  • Tavoite: valtakunnallinen keskitaso keväällä 2029.
     

Sinun roolisi
lukutaidon
opettajana...

OPETTAJA
OPPIMISEN INNOSTAJANA

PEKKA PEURA

PEURA EDUCATION

pekka@maot.fi

OPPIMINEN ON IHMISEN SUPERVOIMA

OPETTAJA, JOKA TEKEE TYÖTÄ TULLAKSEEN PAREMMAKSI OPETTAJAKSI, ON SITÄ JO NYT.

OPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEISIIN VAIKUTTAVAT
(Guskey ja Bailey, 2001)

1. Opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu.
2. Se mitä opettajat olivat oppineet opettajakoulutuksen aikana.
3. Opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys opettamisesta.
4. Se, miten ylempi taho (opetushallinto, aluehallinto tms.) ohjaa arvosanan antamista.

ARVIOINTIA HALLITSEVAT OPETTAJAT
(Xu & Brown 2016)

Jotta pystyisitte paremmin tukemaan oppilaiden lukutaidon kehittymistä, mitä teidän pitää sekä itse että koko työyhteisönä (käytänteet, ajatukset, asenteet)...

Keskustelu: lukeminen 15 min koulussa ja 15 min kotona. Miten käytännössä?

Palaute- ja jatkokysely:

dy.fi/di5

OPETTAJA
OPPIMISEN INNOSTAJANA

PEKKA PEURA

PEURA EDUCATION

pekka@maot.fi