Ostovoima?

Lähteet: Veronmaksajien keskusliitto, STTK

10 v. keskiarvo ≈ ±0

Rahan käyttö?

Kaupalla kohta takana epävakaa vuosikymmen
- Finanssikriisit -> ostovoiman heikkeneminen
- Geopoliittiset (talous)ongelmat
- Kotitalouksien raha menee enenevästi asumiseen
- Kiristyvä kilpailu (Lidl, Tokmanni..) -> halpuuttaminen
Toisaalta nousussa:
- Rahaa hyvinvointiin, virkistykseen, "laatuun": esim. luomu, super, raw, yms. -foodit, ravintolakulttuuri. Matkailu kovassa nousussa.
- Markkinoiden polarisaatiota? Halpaketjuja ja halpuuttamista vähätuloisille, varakkaille trendien aallonharjaa?

Kilpailu- ja taloustilanne muuttui -> "halpuuttaminen"
- Kuluttajille hyvä, tuottajille ongelma
- Markkinaosuuksista taistelua
Koski ensin ja etenkin suuria marketteja
- Hypermarketeissa mm. erikoistavarakauppa ollut ongelmissa
  - Halpuuttamisella ihmiset takaisin hyperiin
- Heikentää pienten kauppojen elinvoimaa
  - Lisää jälleen asiointia hypereissä
Ilmastovaikutukset? Asiointi automarkettiin ei optimia. Minne "säästynyt" raha? Viljelijän sijaan kerosiiniilla viikonlopuksi Berliiniin? Bensaan, jolla pääsee markettiin?

Suuri osa kaupan ja kulutuksen ohjaamisesta ei maankäytön käsissä
Merkittäviä palveluverkkoa muovaavia tekijöitä mm:
- Aukioloaikojen sääntely
- Alkoholimonopoli
- Säännelty apteekkiverkosto
Aukioloaikojen sääntely suojeli pieniä liikkeitä - sunnuntaiaukiolon ja nyk. kaiken aukiolon vapauttaminen vahvistanut suuryksiköitä.
- Kaupan liitto: Työllisyys kasvanut, mutta yrittäjiä kadonnut - pienten myymälöiden myynti pudonnut. Vaikutus suurmyymälät (+), pienet (-), yhteensä (+-0)

Alkoholimonopoli tukee suuria kaupan yksiköitä - Alko hakeutunut näihin / nämä ovat halunneet Alkoa
- Suuri kylä- ja lähikauppojen palveluverkon alasajon voimistaja
Vapauttamista suunniteltu asteittain - myös Alko hakeutunut pienempien myymälöiden yhteyteen enemmän
- Vapauttaminen lisäisi tod.näk. lähiasiointia

Apteekkiluvan / -verkoston vapauttamista suunnitellaan
- Vaikutus kenties sama kuin alkoholikaupan vapauttamisella
  - Lisäisi lähiasioinnin mahdollisuuksia

Verkkokaupan edelläjäkävijämaissa n. 6-11% kaupasta verkossa
- Puolet tästä kauppojen kanssa, joilla myös myymälöitä
- Kaikki kauppa ei tule siirtymään verkkoon. Ehkä 10-15%?
Verkkokauppa on melko paikallista (83% verkkoliikenteestä kotimaista, suurin osa verkkokaupasta "seudullista")
Useat verkkokaupat perustaneet tueksi myymälöitä
Verkosta hankitaan usein vain tietoa, ja ostetaan myymälästä
- Toisinkin päin: myymälöitä käytetään tiedon, ei oston kanavina
  - > MONIKANAVAISUUS

Verkkokaupan trendi 2010-2014 (TNS 2015)

Suomalainen verkkokauppa 2014 (TNS 2015)

Verkkokaupan, myymälöiden, mobiilin, yms. symbioosi
Showrooming - näyteikkunat myymälöiden sijaan
- Palvelun ja tuotteisiin tutustumisen kanava - tilaus netistä
Click & Collect - tilaa ja nouda
- Ennustettu, että pian n. 75% verkkokaupasta C&C-tyyppistä, ei kotiinkuljetusta
Esim. Amazonilla kuljetuksen osuus myynnistä 10%
- Logistiikan kustannukset yleinen kompastuskivi
Monikanavaisuus ja sen logistiikka ilmastonäkökulmasta relevantti!

Jonkinlainen kauppakeskusten uusi buumi meneillään
Elämyksellisiä sekoittuneiden palveluiden ja kulutuksen olohuoneita
Sijoittuvat kasvukeskuksiin
- Perustuvat väestönkasvuun, ei niinkään ostovoiman
- Osin myös markkinoista kilpailua -> johtanevat liikkeiden sulkemiseen toisaalla
Kovia energiankuluttajia, mutta parempaan päin
Enenevästi asemanseuduilla ja joukkoliikenteen noodeissa, mutta nojaavat yhä vahvasti autoliikenteeseen

Kaupan ilmastovaikutukset juontuvat: tuotteet, tilat, logistiikka
Tuotteet hiilijalanjälkineen kuluttajan kontolla - kysyntä ja tarjonta
- Oleellista kaupan tuotteiden logistiikka - mistä tavara tulee?
Suuryksiköt suurempia energiankuluttajia - kuitenkin helpommin "economy of scale" -ratkaisuja tässäkin.
Automarkettien myötä ulkoistettiin logistiikkaa kuluttajille -> merkittävä ilmastovaikutus
- Logistiikan päästöjen kannalta melkein mikä vain parempi
- Kotiinkuljetus logistisesti ongelmallista, mutta silti optimoidumpaa - näyttäisi jäävän kuitenkin marginaaliseksi - robotiikka ei tuone vielä vuosikymmeniin suurta muutosta

Halpuuttaminen, kauppakeskukset ja avoimet aukioloajat heikentävät lähiasiointia
- Mahd. vapaampi alkoholimyynti ja apteekkitoiminta lisää
Click&Collect ei erityisemmin asiointiliikenteen päästöjä vähentäne
Jos max 15% kaupasta verkkoon, josta 75% C&C
- Muutama prosentti kaupasta olisi kotiinkuljetusta
Asiointifrekvenssit: päivittäistavara > erikoistavara > tiva
Nyk. noin 0.3% pt-kaupasta verkossa > vastaa koko maan tasolla n. yhtä hypermarketin myyntiä > marginaalinen vaikutus

Monikanavaisuuden vaikutus?
- Lisännee kivijalkatason lähiasiointia
- Mutta tuleeko "tuplalogistiikkaa", tutustumiskäynti showroomiin + varsinaisen tilauksen logistiikka (esim. C&C)?
Kulutuksen määrä tuskin vähenee - se vain kohdentuu uudelleen
Ikääntyvä väestö tarvitsee yhä lähipalveluita
Oleellista kaupan ilmastovaikutusten näkökulmasta on turhan logistiikan välttäminen, keinoja erilaisia:
- ei ole optimia että kaikki autoilevat kauppaan, tai että kauppa autoilee kaikkien luo - vaan jotain väliltä
- kauppaa uudenlaisiin liikenteen solmukohtiin - asemanseudut, liityntäpysäköinti, jne.

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten erot lähinnä:
- Rakentamistapa / -materiaali
- Kulutus
- Liikkuminen
Kaupunkialueilla ilmastovaikutukset per capita korkeat, koska:
- On palveluita, joihin kuluttaa fyrkkaa
- On ihmisiä, joilla on fyrkkaa
- On mahdollisuus matkustaa
Kaupungithan ovat aina olleet vaihdannan/kulutuksen paikkoja
- Kaupungistuminen vahvistaa BKT:ta ja palvelutaloutta
- Mutta juuri tätähän kaiketi halutaan?

ilpo.tammi@pirkanmaa.fi