Opetus.tv PRO
Opetus.tv
Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Arviointi & käytänteet
Kemian opiskelu Matinkylän lukiossa
Tavoitteet
Opiskelija
Keskeiset sisällöt
Tavoitteet
Opiskelija
Keskeiset sisällöt
Arvioitava suoritus | Pisteet | Maksimi |
---|---|---|
oppikirjan tehtävät | 0-6 p. | 6 |
ryhmätehtävät | 8 x 3p. | 24 |
päättöviikon koe | 30 p. | 30 |
päättöviikon kokeellinen työ | 6 p. | 6 |
YHTEENSÄ | 66 |
Päättöviikon kokeesta on saatava vähintään 10 pistettä, jotta opintojakson voi suorittaa hyväksytysti.
Arvosana | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|
Pisteet | 22 | 28 | 36 | 44 | 52 | 60 |
Tuntiaktiivisuudella voi nostaa rajalla olevan pistemäärän ylöspäin seuraavaan arvosanaan. :)
Pakolliset opinnot
Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Lukiokohtaiset opinnot
KE7: Kemian kertaus (2 op)
KE8: Kemian kokeelliset menetelmät (2 op)
KE9: Orgaaninen kemia (2 op)
Valitse KE3 1. vuoden 5. periodiin.
Kemiassa tutkitaan aineita
Mallit, aineiden luokittelu ja erotusmenetelmät
Jaksollinen järjestelmä ja kemian laskut
Vahvat sidokset
Heikot sidokset
Kemian merkitys
KE1
Luku 1
Luku 2
Ryhmätehtävä 1
Ryhmätehtävä 2 🧪
KE2
Luku 1
Luku 2
Luku 3
Luku 3
Luku 6
Luku 8
Ryhmätehtävä 3 🧪
Ryhmätehtävä 4
Luku 4
Luku 5
Luku 7
Ryhmätehtävä 5 🧪
Ryhmätehtävä 6 🧪
Luku 4
Luku 5
Luku 6
Ryhmätehtävä 7 🧪
Luku 7
Luku 8
Ryhmätehtävä 8
KE1: Kemia ja minä
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Keskeiset asiat:
kemikaali
synteettinen aine
LD50 ja ADI
vaaraa aiheuttava aine
varoitusmerkit
käyttöturvallisuustiedote
mittaustarkkuus
Sidos 1: Luvut 1-2
globaalien haasteiden ratkaiseminen
vastuullisten valintojen tekeminen
ammatit ja työtehtävät
arjen tilanteet
ilmastonmuutos, jäteongelmat, pandemiat
millaisilla valinnoilla voit itse vaikuttaa globaaleihin ongelmiin?
tahranpoisto, teiden suolaus, kemikaalien käyttö...
missä ammateissa kemiaa voisi tarvita?
Sidos 1: Luku 1
Valmistautuminen
Toiminta
Arviointi
Sidos 1: Luku 1
Arkielämän ilmiö
molekyylimallit, tietokonemallinnus, simulaatiot
jaksollinen järjetelmä, sidosenergia...
Todetaan kokeellisesti
Mallinnetaan
Laskut
etikka on hapanta
mitataan pH
lasketaan, miten paljon etikassa on etikkahappoa
vaikuttaa maaperää kuluttavasti eroosioon.
vaikutuksia kasvihuoneilmiöön.
aiheuttaa korroosiota ja hajoamisia elektronisissa esineissä.
nauttiminen voi aiheuttaa useita epämiellyttäviä vaikutuksia.
pitkitetty altistuminen sen kiinteän muodon kanssa aiheuttaa vakavia kudosvaurioita.
vetäminen hengityselimiin voi pienissäkin määrissä johtaa kuolemaan.
kaasumuodossaan voi aikaansaada vakavia palovammoja.
sitä löydetään syöpäpotilaiden kasvaimista.
jos aineelle addiktoituneilta poistetaan kontakti siihen, aiheuttaa varman kuoleman 168 tunnin sisällä.
LD50-arvo: tappava annos puolelle koe-eläimistä tietyllä antotavalla
ADI-arvo: päivittäin hyväksyttävä enimmäissaantimäärä, josta ei ole haittavaikutuksia terveydelle (määritetään ravinnon mukana saataville aineille)
Bentsoehappo
Sidos 1: Luku 2
välitön myrkyllisyys
syttyvä
syövyttävä
paineen alainen kaasu
vakava terveyshaitta
terveysvaara
vaarallinen ympäristölle
hapettava
räjähtävä
Sidos 1: Luku 2
Ryhmätehtävä 1
Ryhmätehtävä 2
Kirjantehtävät:
2-10
KE1: Kemia ja minä
Sidos 1: Luvut 3, 6
Keskeiset asiat:
puhdas aine
yhdiste
homogeeninen ja heterogeeninen seos
faasi
liuos, liuotin
kolloidi, suspensio
Keskeiset asiat:
rakenneosa
mikroskooppiset ja makroskooppiset ilmiöt
kemian mallit ja kaavat
olomuodot ja olomuodonmuutokset
+
+
+
havaitaan kuplintana
Sekä mikroskooppinen että makroskooppinen taso ovat tärkeitä, joten selitä, mitä havaitset!
symbolinen taso
molekyylikaava
viivakaava
(täydellinen) rakennekaava
pallotikkumalli
B:
tiivistetty rakennekaava
s = kiinteä (solid)
l = neste (liquid)
g = kaasu (gas)
aq = vesiliuos (aq)
Älä sekoita nestettä ja vesiliuosta!
▶️ Paluu kotiryhmiin.
🏠 Jakakaa roolit 1-4.
🧐 Tutustu omaan aiheeseesi asiantuntijaryhmissä. Tee niin hyvät muistiinpanot aiheesta, että pystyt selittämään asian kotiryhmällesi.
🏠 Opeta omalle kotiryhmällesi oma aiheesi.
🧪 Demonstraatio
🏠 Selittäkää aiemmin opiskelemienne kemian käsitteiden avulla, mitä demonstraatiossa tapahtui.
▶️ Siirry asiantuntijaryhmään.
Sidos 1: Luku 3
sulaminen
höyrystyminen
sublimoituminen
jähmettyminen
tiivistyminen
härmistyminen
kiinteä (s)
neste (l)
kaasu (g)
energiaa sitoutuu
energiaa vapautuu
eksoterminen tapahtuma
endoterminen tapahtuma
Lämpötila (°C)
0
100
A
B
C
D
lisätty lämpöenergia
Mitä tapahtuu kuvaajan eri vaiheissa?
A, C, E lämmitys
E
B, D olomuodonmuutos
Olomuodonmuutoksen aikana lämpötila ei muutu, koska tuotu lämpöenergia kuluu sidosten katkomiseen
(s)
(l)
(g)
tiivistyminen
härmistyminen
sublimoituminen
jähmettyminen
puhdas aine
alkuaine
puhdas aine
yhdiste
seos
aine
puhdas aine
seos
alkuaine
yhdiste
homogeeninen seos
heterogeeninen seos
kaikki rakenneosat ovat samanlaisia
molekyyli-yhdiste
ioni-yhdiste
koostuu kahdesta tai useammasta reagoineesta alkuaineesta
tasakoosteinen
sekakoosteinen
liuokset
esim.
esim.
savu
sumu
kiinteä + kaasu
neste + kaasu
erotettavissa vain yksi faasi
erotettavissa vähintään kaksi faasia
Faasi
öljyn ja balsamiviini-etikan seos
messinki
graniitti
maito
kaksi nestefaasia
yksi kiinteä faasi
useita kiinteitä faaseja
näyttää homogeeniselta, mikroskoopilla rasvapisaroita ja proteiinihiukkasia
homogeeninen seos
heterogeeninen seos
heterogeeninen seos
heterogeeninen seos
Suspensio
Suspensio on samea heterogeeninen seos, jossa kiinteän aineosan hiukkaskoko on yli 1 µm.
Suspension aineosat erottuvat hitaasti toisistaan, jos suspensiota ei sekoiteta.
Kolloidi
Kolloidin aineosien hiukkaskoko on alle 1 µm.
Kolloidin aineosat eivät erotu toisistaan seisottamalla.
Kirjan tehtävät:
Olomuodonmuutokset:
Mallit:
3-7 (et tarvitse MarvinSketchiä)
3-4
3-5
3-11
Seokset:
6-7
6-8
6-10
Sidos 1: Luku 8
Keskeiset asiat:
haihdutus
tislaus
sublimointi
suodatus
uudelleenkiteytys
saostus
uutto
kromatografia
KE1: Kemia ja minä
Erotusmenetelmä voi perustua aineiden
Erotusmenetelmiä:
haihdutus
tislaus
suodatus
uudelleenkiteytys
uutto
sublimointi
kromatografia
Ryhmätehtävä 4
8-2 8-6
KE1: Kemia ja minä
Sidos 1: Luku 4
Keskeiset asiat:
atomin rakenne
isotooppi
suhteellinen atomimassa
elektronikuorimalli
jaksollinen järjestelmä
metalli ja epämetalli
Jaksollinen järjestelmä: ptable.com
elektronipilvi
ydin
Protonien ja elektronien lukumäärä on yhtä suuri.
isotooppimerkintä
järjestysluku
massaluku
alkuaineen kemiallinen merkki
Hiiliatomi
Hiiliatomi
Typpiatomi
\(\mathrm{p^+}\)
\(\mathrm{e^-}\)
n
6
6
7
6
6
7
12 - 6 = 6
13 - 6 = 7
14 - 7 = 7
Hiiliatomit ovat toistensa isotooppeja.
Isotooppi
MAOL
H
1
1,008
järjestysluku
suhteellinen atomimassa
Jos et muista alkuaineen kemiallista merkkiä...
Isotooppien suhteelliset osuudet löytyvät fysiikan puolelta
ryhmä: jaksollisen järjestelmän sarake
pääryhmät 1-2 ja 13-18
jakso: jaksollisen järjestelmän rivi
sivuryhmät 3-12
lantanoidit
aktinoidit
pääryhmän nro kertoo ulkoelektronien lukumäärän
jakson nro kertoo energiatasojen lukumäärän
Alkuaineet on järjestetty protonien lukumäärän mukaan.
sivuryhmät
metallit
puolimetallit
epämetallit
kasvaa oikealta vasemmalle mentäessä
protonien määrä ulkoelektronien määrää kohden pienenee
kasvaa ylhäältä alas mentäessä
elektroni-kuorten määrä lisääntyy
kuori | 1 | 2 | 3 | 4 | n |
---|---|---|---|---|---|
elektronien enimmäismäärä | 2 | 8 | 18 | 32 |
Kirjan tehtävät:
OLT | 4-2 | 4-9 | 4-11 | 4-13 |
KE1: Kemia ja minä
Sidos 1: Luku 5
Keskeiset asiat:
ainemäärä
mooli
Avogadron vakio
moolimassa
laskennallisen tehtävän ratkaiseminen
Kemiassa laskujen vastaukset pyöristetään usein merkitsevien numeroiden tarkkuudella.
0,025
2,005
15 200
2006
3050
1,002
1,2500
900,0
230
2
4
3
4
3
4
5
4
2
yksi mooli sakkaroosia
yksi mooli nikkelikloridia
yksi mooli kuparisulfaattia
yksi mooli kaliumpermanganaattia
yksi mooli kuparilastuja
yksi mooli rautarakeita
Kemiassa aineen määrää mitataan rakenneosien lukumäärällä.
\(\rightarrow\) ainemäärä n, yksikkö mol (mooli)
Ainemäärää ei voi mitata suoraan, vaan se pitää aina laskea!
Jokaisessa dekantterilasissa on yhtä monta rakenneosaa, jotka ovat keskenään erisuuruisia.
tiu munia
20 kpl
sukkapari
2 kpl
puntti tulitikkuja
10 kpl (askeja)
tusina leivoksia
12 kpl
3 paria
puoli tusinaa
5 punttia
2 tiuta
mooli vesi-molekyylejä
2 moolia
Yhdessä moolissa on \(6{,}022\cdot10^{23}\) kappaletta vesimolekyylejä.
Kuinka monta vesimolekyyliä on
a) kahdessa moolissa vettä
b) 0,5 moolissa vettä
c) 10 moolissa vettä?
Avogadron vakio
N = hiukkasten lukumäärä (kpl)
Hopeasormuksessa on \(5{,}58\cdot10^{23}\) hopea-atomia. Mikä on hopean ainemäärä sormuksessa?
Ratkaisu
Vastaus: Hopea-atomien ainemäärä on 0,927 mol.
Koska yksi mooli sisältää aina saman verran alkuainehiukkasia, voidaan moolille alkuainetta määrittää massa.
Kaliumin moolimassa:
Kloorin moolimassa:
Katso alkuaineen moolimassa jaksollisesta järjestelmästä!
H
1
1,008
O
8
16,00
Veden \(\mathrm{H_2O}\) moolimassa:
m = massa (g)
Laske palamisreaktiossa muodostuvan rautaoksidin FeO ainemäärä, kun rautaoksidia muodostuu 34,5 g.
Ratkaisu
Vastaus: 0,480 mol
VAIHE 1:
Listaa suureet, jotka tunnetaan ja suure, jota kysytään.
VAIHE 2:
Etsi sopiva suureyhtälö.
VAIHE 3:
Sijoita suureiden lukuarvot yksiköineen yhtälöön.
VAIHE 4:
Pyöristä tulos samaan tarkkuuteen kuin epätarkin lähtöarvo.
Kysytään ainemäärää ja annettu massa
Kysytään ainemäärää ja annettu hiukkasmäärä
Kysytään massaa ja annettu ainemäärä
tarvitaan moolimassa
tarvitaan moolimassa
tarvitaan Avogadron vakio
Kirjan tehtävät:
5-3 | 5-5 | 5-6 | 5-7 | 5-9 |
Ryhmätehtävä 5
KE1: Kemia ja minä
Sidos 1: Luku 7
Keskeiset asiat:
tilavuus- ja massaprosentti
promille
ppm
konsentraatio
Kiinteissä seoksissa tietyn ainesosan pitoisuus ilmoitetaan usein massaprosentteina (m-%), nestemäisissä tilavuusprosnetteine (V-% tai til-%).
Osuus voidaan ilmaista myös promilleina tai ppm:nä
200 gramman jugurttipurkissa on 18,6 grammaa sokeria. Mikä on jugurtin sokeripitoisuus massaprosentteina?
Ratkaisu:
Vastaus: Jugurtissa on 9,3 m-% sokeria.
väkevin liuos
kuparisulfaatin vesiliuoksia
laimein liuos
0,50 mol/l
0,15 mol/l
0,05 mol/l
liuenneen kuparisulfaatin määrä vesilitraa kohden on
kuparisulfaattia liuennut eniten
Jos liuosta valmistetaan 1 l, liuotettaisiin yhteen litraan vettä 0,50 moolia kuparisulfaattia.
Jos liuosta valmistetaan 0,5 l, liuotettaisiin yhteen litraan vettä 0,25 moolia kuparisulfaattia.
Oikeat väittämät: A, E, G, J, K, L
Natriumkarbonaattiliuos \(\mathrm{Na_2CO_3(aq)}\) valmistetaan 500 millilitran mittapulloon liuottamalla 24 g natriumkarbonaattia veteen ja lisäämällä vettä merkkiin asti. Laske liuoksen konsentraatio.
Ratkaisu:
Vastaus: Liuoksen natriumkarbonaattikonsentraatio on 0,45 mol/l.
Kirjan tehtävät:
OLT | 7-3 | 7-7 |
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 1
Keskeiset asiat:
ioniyhdiste eli suola
kationi ja anioni
ionisidos
ionihila
kidevesi
ionisidos
metalli-
sidos
kovalenttinen sidos
molekyylien väliset vuorovaikutukset
atomien väliset vuorovaikutukset
vain epämetalleja
vain metalleja
usein metalli + epämetalli
poolinen sidos
pooliton sidos
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
ionisidos
kovalenttinen sidos
Mg
12
24,31
pääryhmä: 2
jakso: 3
\(e^-\): 12
2 ulkoelektronia
3 elektronikuorta
1. kuori: \(2\ e^-\)
2. kuori: \(8\ e^-\)
Jokaiselle kuorelle mahtuu \(2n^2\)
\(\mathrm{Mg^{2+}}\)
Mg
2, 8, 2
kuorimalli:
luovuttaa kaksi elektronia uloimmalta kuorelta
12 \(p^+\)
10 \(e^-\)
varaus: \(12\cdot(+1)+10\cdot(-1)\)
\(=+2\)
2, 8
kuorimalli:
Ionin kaava: \(\mathrm{Mg^{2+}}\)
F
9
19,00
pääryhmä: 17
jakso: 2
\(e^-\): 9
7 ulkoelektronia
2 elektronikuorta
1. kuori: \(2\ e^-\)
2. kuori: \(8\ e^-\)
Jokaiselle kuorelle mahtuu \(2n^2\)
\(\mathrm{F^{-}}\)
F
2, 7
kuorimalli:
ottaa vastaan yhden elektronin uloimmalle kuorelle
9 \(p^+\)
10 \(e^-\)
varaus: \(9\cdot(+1)+10\cdot(-1)\)
\(=-1\)
2, 8
kuorimalli:
Ionin kaava: \(\mathrm{F^{-}}\)
Ionin nimen ja varauksen voi tarkistaa MAOLista
Etsi taulukkokirjasta seuraavien moniatomisten ionien kaavat. Mistä atomeista ioni koostuu?
ammoniumioni
nitraatti-ioni
karbonaatti-ioni
\(\mathrm{NH_4^+}\)
\(\mathrm{NO_3^-}\)
\(\mathrm{CO_3^{2-}}\)
yksi typpi- ja neljä vetyatomia
yksi typpi- ja kolme happiatomia
yksi hiili- ja kolme happiatomia
Millainen ioniyhdiste muodostuu magnesiumista ja fluorista?
magnesium
pääryhmä 2
2 ulkoelektronia
fluori
pääryhmä 17
7 ulkoelektronia
ensin kationin nimi, sitten anionin nimi
magnesiumfluoridi
Ioniyhdisteen kaava
Suoloilla on korkeat sulamispisteet.
Ioniyhdisteet johtavat sähköä vesiliuoksena ja sulatteena, mutta eivät kiinteässä olomuodossa.
Ioniyhdisteet ovat kovia, mutta hauraita.
Ionisidos on vahva ja sen katkaisemiseen tarvitaan paljon energiaa.
Suolaliuoksessa ja -sulatteessa ionit pääsevät liikkumaan vapaasti, mikä tekee niistä sähköä johtavia
Kiinteässä hilassa ei ole vapaita ioneja --> virta ei kulje
Positiivinen ioni on pienempi kuin vastaava atomi.
Positiivisessa ionissa on vähemmän elektroneja kuin saman alkuaineen atomissa.
Negatiivinen ioni on suurempi kuin vastaava atomi.
Negatiivisessa ionissa on enemmän elektroneja kuin saman alkuaineen atomissa.
Mitä suurempi saman alkuaineen ionin positiivinen varaus on, sitä pienempi ionin ionisäde on.
Kirjan tehtävät:
1-6 | 1-8 | 1-11 |
Ryhmätehtävä 6
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 2
Keskeiset asiat:
metalli
metallihila
elektronikaasu
metallisidos
delokalisoituneet elektronit
epämetalli
puolimetalli
metalli
metallikationi
esim.
ulkoelektronit otetaan yhteiskäyttöön
elektronikaasu
"kationisaaret ja elektronimeri"
delokalisoituneet ulkoelektronit
Metallit ovat yleensä kiinteitä.
Metallit johtavat hyvin lämpöä ja sähköä.
Metallit ovat muokattavia.
Metallit ovat kiiltäviä ja läpinäkymättömiä.
Metallihilaa koossa pitävä metallisidos on vahva ja sen katkaisemiseen tarvitaan paljon energiaa.
Lämpö aiheuttaa lämpövärähtelyä, joka siirtyy tiivistä metallihilaa pitkin.
Metallihilassa on vapaasti liikkuvia elektroneja, jotka toimivat sähkövirran kuljettajina.
Delokalisoituneiden elektronien takia kationien välinen hylkimisvoima ei pääse hajottamaan metallihilaa.
Näkyvä valo osuu metallin pintaan, jolloin delokalisoituneet elektronit virittyvät. Viritystila purkautuu ja vapautuva energia näkyy valona.
Osa valosta imeytyy tiiviiseen metallihilaan. Näkyvän valon aallonpituudet eivät läpäise tiivistä metallikerrosta, joten metalli on läpinäkymätön.
Kirjan tehtävät:
2-2 | 2-5 | 2-6 |
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 3
Keskeiset asiat:
molekyyli
elektronegatiivisuus
poolinen ja pooliton kovalenttinen sidos
kovalenttinen hila
Mitkä seuraavista yhdisteistä ovat ioniyhdisteitä?
Mitä yhteistä on muilla aineilla?
vain epämetalleja
Kovalenttinen sidos
pääryhmä: 1
pääryhmä: 16
pääryhmä: 15
1 elektroni
yksi elektronipari
2 elektronia
kaksi elektroniparia
yksinkertainen kovalenttinen sidos
3 elektronia
kovalenttinen kaksoissidos
kovalenttinen kolmoissidos
kolme elektroniparia
puuttuu:
yhteiskäyttöön:
muodostuu:
Lewisin rakenne
Metallien elektronegatiivisuus-arvot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin epämetallien arvot.
Jalokaasuille ei ole määritetty elektronegatiivisuusarvoa
vety: 2,1
kloori: 3,0
elektronitihentymä
elektronivajaus
elektronegatiivisuusero:
A
A
Taulukon alla!
B
A
B
B
A
D
C
sidoksen ioniluonne kasvaa
+
-
pooliton kovalenttinen sidos
poolinen kovalenttinen sidos
ionisidos
Elektronegatiivisuus-ero on aina positiivinen arvo.
Millainen sidos alkuaineiden välille muodostuu?
C ja C
C ja H
H ja O
K ja Br
pooliton kovalenttinen sidos
heikosti poolinen kovalenttinen sidos
poolinen kovalenttinen sidos
ionisidos
Kirjan tehtävät:
|
Paintilla / Kolourpaintilla
Sanallinen selitys riittää
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 4
Keskeiset asiat:
poolinen molekyyli eli dipoli
pooliton molekyyli
molekyyliyhdisteen kaava
molekyyliyhdisteen nimeäminen
yksi pooliton kovalenttinen kolmoissidos
ei pysyviä osittaisvarauksia
POOLITON MOLEKYYLI
molekyylissä vain yksi sidos, joka on poolinen
pysyvät vastakkaismerkkiset osittaisvaraukset
POOLINEN MOLEKYYLI
Miten kovalenttisen sidoksen luonne (pooliton/poolinen) vaikuttaa molekyylin poolisuuteen?
yksi pooliton kovalenttinen sidos
sidoselektronit jakautuneet tasaisesti kummallekin atomille
ei pysyviä osittaisvarauksia
POOLITON MOLEKYYLI
pysyvät osittaisvaraukset
POOLINEN MOLEKYYLI
C- C
pooliton
11 x
25 x
C - H
heikosti poolinen
1 x
C - O
poolinen
1 x
O - H
poolinen
molekyyli enemmän pooliton kuin poolinen
POOLITON MOLEKYYLI
vety + toinen alkuaine
toinen alkuaine ratkaisee sidoksen ja siten molekyylin poolisuuden
kloorin elektronegatiivisuusarvo on suurin
kloori vetää voimakkaimmin sidoksen elektroneja puoleensa
HCl poolisin molekyyli
Cl 3,0 |
Br 2,8 |
I 2,5 |
POOLINEN MOLEKYYLI
POOLITON MOLEKYYLI
kaikki sidokset poolittomia
molekyylissä vain yksi sidos, joka poolinen
DIPOLI
pysyvät osittaisvaraukset
sisältää poolisia sidoksia, mutta osittaisvaraukset kumoutuvat
muodon takia
Onko molekyyli poolinen vai pooliton?
typpimonoksidi
dityppioksidi
typpidioksidi
dityppipentoksidi
CO
\(\mathrm{H_2S}\)
\(\mathrm{P_4O_{10}}\)
\(\mathrm{H_2O}\)
NO
hiilimonoksidi
divetysulfidi
tetrafosforidekaoksidi
divetyoksidi
Kirjan tehtävät:
|
Tee MolView'lla
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 5
Keskeiset asiat:
molekyylihila
heikot sidokset
dipoli-dipolisidos
vetysidos
dispersiovoima
Molekyylien välillä on vuorovaikutuksia!
Atomien väliset vuorovaikutukset
Molekyylien väliset vuorovaikutukset
kemiallinen reaktio
vaatii aina energiaa!
vetysidokset
dipoli-dipolisidokset
dispersiovoimat
vetysidos
nestemäinen vesi
vetysidoksia katkeaa ja muodostuu jatkuvasti
kiinteä vesi
vetysidokset pysyvät paikoillaan
ionisidos
metallisidos
kovalenttinen sidos
vahvuus
molekyyli on poolinen
DIPOLI-DIPOLISIDOS
VETYSIDOS
molekyyli on pooliton
DISPERSIOVOIMAT
Pohdi sidosten avulla, miksi
etanolin \(\mathrm{C_2H_5OH}\) kiehumispiste on korkeampi kuin etaanin \(\mathrm{C_2H_6}\).
happi \(\mathrm{O_2}\) on huoneenlämpötilassa kaasu, mutta vesi on neste
\(\mathrm{O_2}\)
pooliton molekyyli
molekyylien välillä dispersiovoimia
heikoin
kaasu
\(\mathrm{H_2O}\)
vetysidokset
neste
vahvoja!
pooliton molekyyli
poolinen molekyyli
vetysidokset
dispersiovoimat
Mitä voimakkaampia molekyylien väliset vuorovaikutukset ovat, sitä enemmän energiaa olomuodonmuutokseen kiinteästä nesteeksi tarvitaan (kiehumispiste). Vetysidokset ovat vahvempia kuin dispersiovoimat, joten etanolin kiehumispiste on korkeampi kuin etaanilla.
Poolinen molekyylihila
Pooliton molekyylihila
ei tarkkaa sulamispistettä
kiteytetään hiljalleen nestemäisestä seoksesta
säännöllinen hilarakenne
tarkka sulamispiste (36,5 °C)
kiteytetään nopeasti suoraan jauheesta
ei säännöllistä hilarakennetta
ei tarkkaa sulamispistettä
Ionihila
Hilatyyppi
Rakenneosat
Kovalenttinen hila
Metallihila
Poolinen molekyylihila
Pooliton molekyylihila
kationit ja anionit
atomit tai poolittomat molekyylit
metalli-kationit ja vapaat elektronit
pooliset molekyylit
poolittomat molekyylit
Hilaa koossapitävät sidokset
ionisidos
kovalenttiset sidokset
metallisidos
vetysidokset tai dipoli-dipolisidokset
dispersiovoimat
vahva sidos
vahva sidos
vahva sidos
heikko sidos
heikko sidos
Alkuaineatomien välillä
ionisidos
vahva sidos
kovalenttiset sidokset
vahva sidos
metallisidos
vahva sidos
poolinen kovalenttinen sidos
pooliton tai poolinen kovalenttinen sidos
vahva sidos
vahva sidos
NaCl(s)
Cu(s)
timantti C(s)
Aine
Hilatyyppi
Ulkoiset sidokset
Sisäiset sidokset
pooliton molekyylihila
poolinen molekyylihila
kovalenttinen hila
ionihila
metallihila
dispersiovoimat
vetysidos
kovalenttinen sidos
ionisidos
metallisidos
metallisidos
ionisidos
pooliton kovalenttinen sidos
pooliton kovalenttinen sidos
poolinen kovalenttinen sidos
Kirjan tehtävät:
|
KE2: Kemia ja kestävä tulevaisuus
Sidos 2: Luku 6
Keskeiset asiat:
veden tiheys
jään tiheys
liukoisuus
pintajännitys
kapillaari-ilmiö
osmoosi
ioni-dipolisidokset
pintajännitys
nestemäinen vesi ja tiheämpää kuin kiinteä jää
vesi ei liuota ruokaöljyä
vesiliukoinen väriaine liukenee veteen
vetysidos
nestemäinen vesi
vetysidoksia katkeaa ja muodostuu jatkuvasti
kiinteä vesi
vetysidokset pysyvät paikoillaan
Jokaisesta vesimolekyylistä lähtee neljä vetysidosta toisiin vesimolekyyleihin
Nestemäisessä vedessä vesimolekyylit ovat lähempänä toisiaan, joten samaan tilavuuteen mahtuu enemmän vesimolekyylejä.
Nestemäisen veden tiheys on suurempi
NaCl
oliiviöljy
bensiini
sokeri
H
H
O
H
H
O
Kirjan tehtävät:
|
ionisidos
metalli-
sidos
kovalenttinen sidos
vetysidos
dipoli-dipolisidos
dispersio-voimat
ioni-dipolisidos
molekyylien väliset vuorovaikutukset
atomien väliset vuorovaikutukset
vain epämetalleja
vain metalleja
usein metalli + epämetalli
poolinen sidos
pooliton sidos
pooliset
poolittomat
N-H
O-H
F-H
By Opetus.tv