Opetus.tv PRO
Opetus.tv
Atomien ja molekyylien väliset vuorovaikutukset
Atomien väliset sidokset
Atomien välille voi muodostua
- kovalenttisia sidoksia
- ionisidoksia
epämetalli + epämetalli
yleensä epämetalli + metalli
- metallisidos
metalli + metalli
elektronit yhteiskäytössä
positiivinen ioni luovuttaa elektronin negatiiviselle ionille
Sidoksen poolisuus
Jokaisella alkuaineella on oma elektronegatiivisuusarvonsa, joka kertoo alkuaineen kyvystä vetää elektroneja puoleensa.
Sidoksen poolisuus määräytyy sen perusteella, kuinka suuri sidokseen osallistuvien atomien elektronegatiivisuusero on.
Jos atomien välinen elektronegatiivisuusero on 0, sidos on pooliton.
Jos 0 < elektronegatiivisuusero 0,4, niin sidos on heikosti poolinen.
Jos 0,4 < elektronegatiivisuusero 1,7, niin sidos on poolinen.
\leq
≤
\leq
≤
Jos 1,7 < elektronegatiivisuusero, niin sidos on ionisidos.
Molekyylin poolisuus
Molekyyli on poolinen, jos
molekyylin sidokset ovat poolisia ja molekyylin muoto ei kumoa poolisuutta
Molekyyli on pooliton, jos
1) sidokset ovat poolittomia
tai
2) sidokset ovat poolisia, mutta
molekyylin muoto kumoaa poolisuuden
pysyvä dipoli eli elektronitihentymä
\rightarrow
→
\delta^+
δ+
2\delta^-
2δ−
\delta^+
δ+
negatiivinen osittaisvaraus
positiivinen osittaisvaraus
\delta^-
δ−
2\delta^+
2δ+
\delta^-
δ−
Molekyylien väliset vuorovaikutukset
- selittävät eri aineiden ominaisuuksia, kuten sulamis- ja kiehumispisteitä ja liukoisuuksia
Dispersiovoimat
- poolittomien molekyylien välille
- molekyyliin muodostuu hetkellisiä dipoleja
Dipoli-dipolisidokset
- poolisten molekyylien välille
Vetysidokset
- dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus
- molekyylien välille, jotka sisältävät O-H-, N-H- tai F-H- sidoksen
KE1/2 - Atomien ja molekyylien väliset vuorovaikutukset
By Opetus.tv
