Poimintoja tieto- ja viestintäteknologian käytöstä fysiikan kursseilla 

 

 

Lauri Hellsten,

Espoon yhteislyseon lukio

Tampere 25.4.2017

LOPS2015 - Fysiikka

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

TI Nspire 

GeoGebra

O365

Google

Tietokoneavusteiset mittaukset + simulaatiot

Simulaatiot

Simulaatiot

Makrotaso

Mikrotaso

  1. Tilavuus kasvaa

  2. Muuttuuko lämpötila?

  3. Pallo tuntuu kovemmalta

 

  1. Kaasumolekyylien määrä pallon sisällä kasvaa

  2. Liikkuvatko molekyylit aiempaa hitaammin vai nopeammin?

  3. Kaasumolekyylit törmäilevät kalvon sisäpintaan useammin 

Concord Molecular Workbench 

OpenClipart

Animaatiot

GeoGebra

Käsitekartat

Thinglink + CmapTools

Sähköinen oppikirja

peda.net 

Kuvaajat

Kokeile

Ohjeita Abitti-ohjelmistojen käyttöön fysiikan näkökulmasta.

bit.ly/fyohjeita

Poimintoja digitaalisesta fysiikan kokeesta

 

 

 

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio

Tampere 25.4.2017

Fysiikka ja kemia

kokeen rakenne

https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/kemia_tiedote.pdf

Marja Tamm, 26.10.2016,

@ all rights reserved: Marja Tamm 2016

Fysiikka, Osa 1 Kemia, Osa 1
Esim. väittämiä, monivalintatehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä tehtäviä. Automaattisesti korjattavia tehtäviä, esimerkiksi väittämä- tai monivalintatehtäviä.
Esim. kuvaajien piirtämistä, tulkitsemista. Avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä.
Taksonomiatasoista muistaminen ja ymmärtäminen. ​Taksonomiatasoista muistaminen ja ymmärtäminen.
​Ei valinnaisia tehtäviä. ​Ei valinnaisia tehtäviä.
Fysiikka, Osa 2 Kemia, Osa 2
Esim. vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä. Esim. vertailu-, arviointi- tai sovellustehtäviä.
Taksonomiatasoista ymmärtäminen, soveltaminen ja analysoiminen sekä mahdollisesti muita. Taksonomiatasoista ymmärtäminen, soveltaminen ja analysoiminen sekä mahdollisesti muita.
Valtakunnallisten fysiikan lukiokurssien keskeisien sisältöjen hallinta.
Valinnaisia tehtäviä. Valinnaisia tehtäviä.
Fysiikka, Osa 3 Kemia, Osa 3
Esim. analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä. Esim. analysointi-, muunnos- tai kehittämistehtäviä.
Taksonomiatasoista analysoiminen, arvioiminen ja luominen sekä mahdollisesti muita. Taksonomiatasoista analysoiminen, arvioiminen ja luominen sekä mahdollisesti muita.
Aineistot voivat olla merkittävässä roolissa. Aineistot voivat olla merkittävässä roolissa.
Tehtävät voivat olla myös oppiainerajat ylittäviä.
Yhdistävät useiden eri lukiokurssien sisältöjä.
Valinnaisia tehtäviä. Valinnaisia tehtäviä.

Fysiikka ja kemia

vastaaminen

Fysiikka Kemia
Materiaalit voivat sisältää tekstiä, kuvia, ääntä, simulaatioita ja mittaustuloksia. Tekstin ja kuvien lisäksi tarkasteltavana materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi videoita, ääntä ja simulaatioita.
Laajojen mittaustulosten analysointi odotetaan tehtävän tietokoneohjelmien avulla. Mittausaineistot voivat olla aiempaa laajempia. 
Molekyylimalleja voidaan tarkastella esimerkiksi kuvien, videoiden tai kokeeseen upotetun interaktiivisen mallin (esim. Jsmol) avulla. Taulukkotietoja on käytettävissä ohjelmana, tietokantana tai tiedostoina. 

YTL 30.03.

"Minkälaisia oheismateriaalivideoita kokeessa voi olla?

 

Videoissa voidaan esittää tehtävään liittyviä ilmiöitä tai taustatietoja. Tehtävä voi sisältää esimerkiksi ilmiön analysointia videon perusteella kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti. Videolla voi olla myös tehtävänantoa selventävä tai havainnollistava rooli, kuten paperikokeessa tehtävään liittyvällä kuvalla. Tehtävissä yleensä kerrotaan, miten aineistoa on tarkoitus hyödyntää."

Fysiikka Kemia
Vastaus on esitettävä fysiikan luonteen mukaista esitystapaa käyttäen. Vastaukselta edellytetään kemian luonteen mukaista esitystapaa sekä käsitteiden ja kielenkäytön täsmällisyyttä.
Kokelas voi liittää vastaukseensa kuvia (kuvaajat, voimakuviot, piirrokset, taulukot).
 
Vastauksen voi myös laatia koejärjestelmän ohjelmilla ja ottaa kuvakaappauksia tarvittavista kohdista.
Liitteisiin on viitattava. Liitteisiin on viitattava.
Toistaiseksi ei ole selainäyttöistä työkalua kaavamuotoisen tekstin ja matemaattisten lausekkeiden tuottamiseen. Toistaiseksi Abitti-kurssikoejärjestelmässä ei ole luontevaa selainkäyttöistä mahdollisuutta kemialle tyypillisen tekstin tuottamiseksi. 

Yleistä

YTL 30.03.

Millaista notaatiota kokelaan on käytettävä matemaattisissa lausekkeissa?

..

Vastauksessa pääpaino on osaamisen osoittamisessa. Vastauksen pitää olla riittävän selkeä, jotta opettajalle ja sensorille on selvää, mitä kokelas tarkoittaa ja että merkinnät eivät mene vastauksessa keskenään sekaisin. Valittua merkintätapaa voi tukea selityksillä.

 

...

Fysiikan vastauksissa notaatioiden kannalta keskeisiä vaiheita ovat fysikaalisten periaatteiden ja lakien, ratkaistun suureyhtälön ja numeerisen vastauksen antaminen yksiköineen. Tehtävän ratkaisuvaiheessa notaation merkitys on pieni.

...

Kemian vastauksissa notaatioiden kannalta keskeisiä vaiheita ovat periaatteiden ja lakien sekä lopputuloksen ja johtopäätösten esittäminen. Reaktioyhtälöissä ja tasapainovakion lausekkeissa edellytetään ylä- ja alaindeksejä. Laskennallisissa välivaiheissa notaation merkitys on pieni.

Fysiikka Kemia
Suureyhtälöitä ja kaavoja käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtäväannoin oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Suureyhtälöjä ja kaavoja käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia.
Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. 
​Suureyhtälö on ratkaistava kysytyn suureen suhteen.

Suureyhtälöt 1/2

Fysiikka Kemia
Suureiden arvojen sijoituksia yhtälöön ei tarvitse kirjoittaa näkyviin, kun vastauksessa on selkeästi esitetty mitä lukuarvoa ja yksikköä kullekin suuresymbolille käytetään.
Suuresymbolit ja yksiköt erottuvat toisistaan, kun kirjoitetaan suuresymbolit kursiivilla ja yksiköitä ei kursivoida. 

Suureyhtälöt 2/2

YTL 30.03.

"Pitääkö kemiassa ja fysiikassa suureyhtälö ratkaista vai voiko arvot sijoittaa suoraan laskimella alkuperäiseen yhtälöön? Riittääkö lukuarvojen ja yksiköiden sijoittaminen laskinohjelmaan vai tarvitaanko erillinen yksikkötarkastelu? Riittääkö pelkkä lukuarvojen sijoittaminen laskimeen ja loppuun oikea yksikkö?

...

Fysiikan vastauksista tulisi ilmetä fysikaaliset periaatteet ja lait, joihin ratkaisu perustuu, tehtävän ratkaisu, ratkaistu suureyhtälö ja ratkaisun numeerinen vastaus yksiköineen. Suureyhtälön ratkaisemista manuaalisesti ei vaadita, vaan sen voi tehdä apuvälineitä käyttämällä.

 

Kemian vastauksissa suureyhtälöitä ja kaavoja käytetään tavalla, joka osoittaa kokelaan ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään, mutta laajoja välivaiheita ei tarvita. Puutteet suureyhtälöissä, arvojen sijoituksissa tai yksikkötarkastelussa eivät aiheuta pistemenetyksiä, jos vastaus on muuten selkeä ja ymmärrettävä."

Fysiikka Kemia
Kuvaajat tuotetaan koejärjestelmässä käytettävissä olevilla ohjelmilla, ja ne liitetään kuvakaappauksina osaksi vastausta. Kuvaajat tuotetaan koejärjestelmässä käytettävissä olevilla ohjelmilla ja ne liitetään kuvakaappauksina osaksi vastausta.
Ohjelma kannattaa valita siten, että sen ominaisuudet riittävät ratkaisun kaikkiin vaiheisiin, esimerkiksi yhtenäisen kaarevan viivan tuottamiseen ja graafiseen derivointiin. Ohjelma kannattaa valita siten, että sen ominaisuudet riittävät ratkaisun kaikkiin vaiheisiin esimerkiksi yhtenäisen kaarevan viivan tuottamiseen ja graafiseen derivointiin.
Kuvaajaan merkitään akselien nimet, yksiköt ja asteikko. Kuvaajaan merkitään akselien nimet, yksiköt ja asteikko.

Kuvaajat 1/2

Fysiikka Kemia
Tehtävänannon mukaisesti mittauspisteisiin sovitetaan niihin sopiva suora tai käyrä. Tehtävässä voidaan vaatia sovitusparametrien tai sovitefunktion antamista vastauksessa. Mittauspisteisiin sovitetaan asianmukainen suora tai käyrä.
 
​Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, kuten kuvaajalta luetut pisteet tai hetkellistä nopeutta laskettaessa kyseinen tangentti. Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, kuten ekvivalenttikohta titrauskäyrässä tai hetkellistä nopeutta laskettaessa kyseinen tangentti.

Kuvaajat 2/2

YTL 30.03.

"YTL-tiedotteen mukaan fysiikan ja kemian vastauksissa sovitefunktion pitää olla tasainen. Käykö splinifunktio titrauskäyrissä, reaktionopeuskäyrissä ja fysiikan esimerkkikokeen C4 tehtävän virta-jännite- tai virta-teho-käyrässä?

 

Kuvaajasta pitää yleensä saada riittävän tarkasti tietoja johtopäätösten tekemiseksi. Erilaisia sovitefunktioita voi käyttää ja rajata kuvaajaa tarvittaessa. ...

Splini vastaa pitkälti käsin piirrettyä sovitetta. Itse splinifunktion lauseketta ei tarvitse tietää.

...

Mittauspisteiden välisiä arvoja voi interpoloida kuvaajaa silmämääräisesti lukemalla tai ohjelmalla, jolla onnistuu yksinkertainen lineaarinen interpolointi kahden datapisteen välistä. Mittauspisteet voivat olla myös niin lähellä toisiaan, että varsinaista sovitefunktiota ei tarvitse lisätä tai pisteiden yhdistäminen riittää."

FY TVT + FY YO

By Opetus.tv

FY TVT + FY YO

  • 941
Loading comments...

More from Opetus.tv