Suure

Ympäröivää maailmaa voi kuvata esimerkiksi suureiden avulla.

Suure on ilmiön, kappaleen tai aineen mitattavissa oleva ominaisuus.

Pohdi...

Mitä voidaan mitata?

Mitä ei voida mitata?

Mitä eroa on suureilla nopeus ja 

Fysiikan suurejärjestelmä

massa?

"vauhtimittari"

vaaka

Suure, jolla on sekä suuruus että suunta

Esim.

Vektorisuure

nopeus, voima, kiihtyvyys

Suure, jolla on pelkkä suuruus

Skalaarisuure

Esim.

massa, pituus, lämpötila

Suureen mittaaminen

Suureita mitataan vertaamalla niitä sovittuun mittayksikköön.

Esim. 

1,0 kg tai 1,0 m

massan mittayksikkö 1,0 kg sisältyy mitattuun massaan.

3,0
3,03,0
1,0 \text{ kg}
1,0 kg 1,0 \text{ kg}
= 3,0 \text{ kg}
=3,0 kg = 3,0 \text{ kg}

Kappaleen massaa selvittäessä on mitattava, kuinka monta kertaa 

\cdot
\cdot
m=
m=m=

 Système international d’unités

(SI-järjestelmä)

SI-järjestelmä sai nimensä 1960-luvulla.

SI-järjestelmä perustuu jo 1700-luvun lopulla käyttöön otettuun metrijärjestelmään.

Suomessa otettiin käyttöön metrijärjestelmä vuonna 1892 ja SI-järjestelmä vuonna 1975.

Perussuureet

suure

suureen tunnus

yksikkö

yksikön tunnus

pituus

massa

aika

sähkövirta

lämpötila

ainemäärä

valovoima

l, s tai x

m

t

I

T

n

I

metri

sekunti

kilogramma

ampeeri

kelvin

mooli

kandela

m

kg

s

A

K

mol

cd

Perussuureiden väliset riippuvuudet

ampeeri

mooli

kelvin

sekunti

metri

kilogramma

kandela

Esimerkkejä johdannaissuureista

[v]=\dfrac{[\Delta x]}{[\Delta t]}
[v]=[Δx][Δt][v]=\dfrac{[\Delta x]}{[\Delta t]}

Nopeus

Kiihtyvyys

[a]=\dfrac{[\Delta v]}{[\Delta t]}
[a]=[Δv][Δt][a]=\dfrac{[\Delta v]}{[\Delta t]}

Perussuureiden avulla määritellään kaikki muut SI-järjestelmän suureet.

=\dfrac{1 \text{ m}}{1 \text{ s}}=1 \text{ m/s}
=1 m1 s=1 m/s=\dfrac{1 \text{ m}}{1 \text{ s}}=1 \text{ m/s}
=\dfrac{1 \text{ m/s}}{1 \text{ s}}=1 \text{ m/s}^2
=1 m/s1 s=1 m/s2=\dfrac{1 \text{ m/s}}{1 \text{ s}}=1 \text{ m/s}^2

Suureiden mittaus

Viivoitin

Mittaustulos: 

6,5 cm

Ilmotustarkkuus: 

0,065 m tai 65 mm

Työntömitta

Mittaustulos: 

6,53 cm

Ilmotustarkkuus: 

0,0653 m tai 65,3 mm

Merkitsevät numerot: 2

Merkitsevät numerot: 3

Joaquim Alves Gaspar CC BY SA 3.0

Merkitsevät numerot

Kokonaisluvun lopussa olevat nollat eivät ole merkitseviä numeroita.

1200 g 

150 cm 

20 m/s

900 N

1, 2

1, 5

2

9

Desimaaliluvun alussa olevat nollat eivät ole merkitseviä numeroita.

0,010 kg

0,18 km 

0,55 m/s

0,6 N

1, 0

1, 8

5, 5

6

Kaikki muut numerot ovat merkitseviä numerotia.

Mehupurkin tilavuudeksi on ilmoitettu 1 litra.

Mikä mehupurkin todellinen tilavuus voi olla?

Esimerkki

FY1/2: Fysiikan suurejärjestelmä

By Opetus.tv

FY1/2: Fysiikan suurejärjestelmä

  • 778
Loading comments...

More from Opetus.tv