Opetus.tv PRO
Opetus.tv
KE07: Kemian kertaus
Osio I (MONIVALINTA)
Osio II (15 pisteen tehtävät)
Osio III (20 pisteen tehtävät)
Kun aloitat jotakin aihepiiriä, katso ensin aiheen Tavoitetehtävät. Jos osaat tehdä ne suoraan, riittää todennäköisesti, että vain silmäilet osion "harjoitustehtävät".
Voit tehdä tehtäviä myös keskustellen kaverin kanssa, jos se sopii tehtävän luonteeseen.
Tee palautettavat tehtävät huijaamatta. Muista, että opiskelet itseäsi varten!
Kiinnitä huomiota ohjelmistojen käyttöön ja käyttämiisi merkintöihin. Tee jokainen tehtävä kuin se olisi YO-kokeen tehtävä!
Hyödynnä moduulien KE1–KE6 oppikirjoja.
Käy läpi käsitelistat oppikirjojen liitteistä.
Käy läpi kokeellisia töitä esim. videoiden avulla.
Tutustu aiempien vuosien YO-kokeisiin.
Käy läpi taulukkokirja, jotta tiedät, mitä tietoa sieltä löytyy.
Kertaa ohjelmistojen käyttöä.
Kysy tarvittaessa apua!
Vastauksissa hyödynnetään kemialle tyypillistä esitystapaa sekä kemian käsitteiden ja termien oikeaa ja täsmällistä käyttöä.
Reaktioyhtälöt esitetään ilman hapetuslukuja käyttäen pienimpiä mahdollisia kokonaislukukertoimia ja olomuotoja.
Orgaanisten yhdisteiden reaktioyhtälöissä käytetään rakennekaavoja, mutta olomuotoja ei vaadita. Jos ne on tehtävässä annettu, kopioidaan ne myös vastaukseen.
Rakennekaavojen eri esitystavat hyväksytään.
Essee- ja selitystehtävissä vastauksen tulee sisältää kirjoitettua tekstiä, jota täydennetään reaktioyhtälöillä, kaavoilla tai kuvioilla.
Ilmiöitä selitetään sanallisesti makroskooppisella, mikroskooppisella ja symbolisella tasolla.
Kun vastauksessa edellytetään tehtävään liittyvän aineiston hyödyntämistä, soveltamista tai analysointia, hyvä vastaus on jäsennelty ja sisällöltään johdonmukainen.
Puhtaat aineet ja seokset
Olomuodot
Atomi
Jaksollinen järjestelmä
aine
puhdas aine
seos
alkuaine
yhdiste
homogeeninen seos
heterogeeninen seos
kaikki rakenneosat ovat samanlaisia
molekyyli-yhdiste
ioni-yhdiste
koostuu kahdesta tai useammasta reagoineesta alkuaineesta
tasakoosteinen
sekakoosteinen
liuokset
esim.
esim.
kolloidi
suspensio
hiukkaskoko <1 µm, osat eivät erotu toisistaan seisottamalla
erotettavissa vain yksi faasi
erotettavissa vähintään kaksi faasia
kaasu-seokset
lejeeringit eli metalli-seokset
hiukkaskoko >1 µm, osat erottuvat toisistaan seisottamalla
metallit
epämetallit
puolimetallit
sulaminen
höyrystyminen
sublimoituminen
jähmettyminen
tiivistyminen
härmistyminen
kiinteä (s)
neste (l)
kaasu (g)
energiaa sitoutuu
energiaa vapautuu
eksoterminen tapahtuma
endoterminen tapahtuma
elektronipilvi
ydin
Atomissa protonien ja elektronien lukumäärä on aina yhtä suuri.
Saman alkuaineen atomeilla on aina sama määrä protoneja.
Saman alkuaineen atomit, joissa on eri määrät neutroneja, ovat toistensa isotooppeja.
vedyn isotooppeja
isotooppimerkintä
järjestysluku
massaluku
alkuaineen kemiallinen merkki
Hiiliatomi
Hiiliatomi
Typpiatomi
\(\mathrm{p^+}\)
\(\mathrm{e^-}\)
n
6
6
7
6
6
7
12 - 6 = 6
13 - 6 = 7
14 - 7 = 7
Hiiliatomit ovat toistensa isotooppeja.
Tiettyyn isotooppiin viitataan sen massaluvulla.
a) X: 12 elektronia
Mg, magnesium
Y: 22 elektronia
Ti, titaani
Z: 16 elektronia
S, rikki
3s
3p
b)
c) Rikillä on uloimmalla kuorellaan 6 elektronia, joten siltä puuttuu oktetista 2 elektronia. Jos rikki ottaa vastaan 2 elektronia, pääsee se oktettiin, joten sen varaukseksi tulee -2.
MUISTISÄÄNNÖT
epämetalli
puolimetalli
metalli
Tätä versiota jaksollisesta järjestelmästä ei lyödy MAOLista. PAINA MIELEEN!
metalliluonne
atomikoko
ionisoitumisenergia
elektronegatiivisuus
metallioksidit
epämetallioksidit
pH < 7
pH > 7
Vahvat sidokset
Heikot sidokset
Hilarakenteet
ionisidos
kovalenttinen sidos
ionisidos
metalli-
sidos
kovalenttinen sidos
vetysidos
dipoli-dipolisidos
dispersio-voimat
ioni-dipolisidos
molekyylien väliset vuorovaikutukset
atomien väliset vuorovaikutukset
vain epämetalleja
vain metalleja
usein metalli + epämetalli
poolinen sidos
pooliton sidos
pooliset
poolittomat
N-H
O-H
F-H
Mg
12
24,31
pääryhmä: 2
jakso: 3
\(e^-\): 12
2 ulkoelektronia
3 elektronikuorta
1. kuori: \(2\ e^-\)
2. kuori: \(8\ e^-\)
Jokaiselle kuorelle mahtuu \(2n^2\)
\(\mathrm{Mg^{2+}}\)
Mg
2, 8, 2
kuorimalli:
luovuttaa kaksi elektronia uloimmalta kuorelta
12 \(p^+\)
10 \(e^-\)
varaus: \(12\cdot(+1)+10\cdot(-1)\)
\(=+2\)
2, 8
kuorimalli:
Ionin kaava: \(\mathrm{Mg^{2+}}\)
F
9
19,00
pääryhmä: 17
jakso: 2
\(e^-\): 9
7 ulkoelektronia
2 elektronikuorta
1. kuori: \(2\ e^-\)
2. kuori: \(8\ e^-\)
Jokaiselle kuorelle mahtuu \(2n^2\)
\(\mathrm{F^{-}}\)
F
2, 7
kuorimalli:
ottaa vastaan yhden elektronin uloimmalle kuorelle
9 \(p^+\)
10 \(e^-\)
varaus: \(9\cdot(+1)+10\cdot(-1)\)
\(=-1\)
2, 8
kuorimalli:
Ionin kaava: \(\mathrm{F^{-}}\)
Millainen ioniyhdiste muodostuu magnesiumista ja fluorista?
magnesium
pääryhmä 2
2 ulkoelektronia
fluori
pääryhmä 17
7 ulkoelektronia
ensin kationin nimi, sitten anionin nimi
magnesiumfluoridi
Ioniyhdisteen kaava
Suoloilla on korkeat sulamispisteet.
Ioniyhdisteet johtavat sähköä vesiliuoksena ja sulatteena, mutta eivät kiinteässä olomuodossa.
Ioniyhdisteet ovat kovia, mutta hauraita.
Ionisidos on vahva ja sen katkaisemiseen tarvitaan paljon energiaa.
Suolaliuoksessa ja -sulatteessa ionit pääsevät liikkumaan vapaasti, mikä tekee niistä sähköä johtavia
Kiinteässä hilassa ei ole vapaita ioneja --> virta ei kulje
metallikationi
esim.
ulkoelektronit otetaan yhteiskäyttöön
elektronikaasu
"kationisaaret ja elektronimeri"
delokalisoituneet ulkoelektronit
Metallit ovat yleensä kiinteitä.
Metallit johtavat hyvin lämpöä ja sähköä.
Metallit ovat muokattavia.
Metallit ovat kiiltäviä ja läpinäkymättömiä.
Metallihilaa koossa pitävä metallisidos on vahva ja sen katkaisemiseen tarvitaan paljon energiaa.
Lämpö aiheuttaa lämpövärähtelyä, joka siirtyy tiivistä metallihilaa pitkin.
Metallihilassa on vapaasti liikkuvia elektroneja, jotka toimivat sähkövirran kuljettajina.
Delokalisoituneiden elektronien takia kationien välinen hylkimisvoima ei pääse hajottamaan metallihilaa.
Näkyvä valo osuu metallin pintaan, jolloin delokalisoituneet elektronit virittyvät. Viritystila purkautuu ja vapautuva energia näkyy valona.
Osa valosta imeytyy tiiviiseen metallihilaan. Näkyvän valon aallonpituudet eivät läpäise tiivistä metallikerrosta, joten metalli on läpinäkymätön.
Kovalenttinen sidos
pääryhmä: 1
pääryhmä: 16
pääryhmä: 15
1 elektroni
yksi elektronipari
2 elektronia
kaksi elektroniparia
yksinkertainen kovalenttinen sidos
3 elektronia
kovalenttinen kaksoissidos
kovalenttinen kolmoissidos
kolme elektroniparia
puuttuu:
yhteiskäyttöön:
muodostuu:
Lewisin rakenne
Metallien elektronegatiivisuus-arvot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin epämetallien arvot.
Jalokaasuille ei ole määritetty elektronegatiivisuusarvoa
vety: 2,1
kloori: 3,0
elektronitihentymä
elektronivajaus
elektronegatiivisuusero:
A
A
Taulukon alla!
B
A
B
B
A
D
C
sidoksen ioniluonne kasvaa
+
-
pooliton kovalenttinen sidos
poolinen kovalenttinen sidos
ionisidos
Millainen sidos alkuaineiden välille muodostuu?
C ja C
C ja H
H ja O
K ja Br
pooliton kovalenttinen sidos
heikosti poolinen kovalenttinen sidos
poolinen kovalenttinen sidos
ionisidos
Muodot, jotka kumoavat poolisuuden, jos sidokset ovat samanlaisia
POOLINEN MOLEKYYLI
POOLITON MOLEKYYLI
kaikki sidokset poolittomia
molekyylissä vain yksi sidos, joka poolinen
DIPOLI
pysyvät osittaisvaraukset
sisältää poolisia sidoksia, mutta osittaisvaraukset kumoutuvat
muodon takia
Onko molekyyli poolinen vai pooliton?
Atomien väliset vuorovaikutukset
Molekyylien väliset vuorovaikutukset
kemiallinen reaktio
vaatii aina energiaa!
vetysidokset
dipoli-dipolisidokset
dispersiovoimat
vetysidos
nestemäinen vesi
vetysidoksia katkeaa ja muodostuu jatkuvasti
kiinteä vesi
vetysidokset pysyvät paikoillaan
ionisidos
metallisidos
kovalenttinen sidos
vahvuus
molekyyli on poolinen
DIPOLI-DIPOLISIDOS
VETYSIDOS
molekyyli on pooliton
DISPERSIOVOIMAT
Pohdi sidosten avulla, miksi
etanolin \(\mathrm{C_2H_5OH}\) kiehumispiste on korkeampi kuin etaanin \(\mathrm{C_2H_6}\).
happi \(\mathrm{O_2}\) on huoneenlämpötilassa kaasu, mutta vesi on neste
\(\mathrm{O_2}\)
pooliton molekyyli
molekyylien välillä dispersiovoimia
heikoin
kaasu
\(\mathrm{H_2O}\)
vetysidokset
neste
vahvoja!
pooliton molekyyli
poolinen molekyyli
vetysidokset
dispersiovoimat
Mitä voimakkaampia molekyylien väliset vuorovaikutukset ovat, sitä enemmän energiaa olomuodonmuutokseen kiinteästä nesteeksi tarvitaan (kiehumispiste). Vetysidokset ovat vahvempia kuin dispersiovoimat, joten etanolin kiehumispiste on korkeampi kuin etaanilla.
Ionihila
Hilatyyppi
Rakenneosat
Kovalenttinen hila
Metallihila
Poolinen molekyylihila
Pooliton molekyylihila
kationit ja anionit
atomit tai poolittomat molekyylit
metalli-kationit ja vapaat elektronit
pooliset molekyylit
poolittomat molekyylit
Hilaa koossapitävät sidokset
ionisidos
kovalenttiset sidokset
metallisidos
vetysidokset tai dipoli-dipolisidokset
dispersiovoimat
vahva sidos
vahva sidos
vahva sidos
heikko sidos
heikko sidos
Alkuaineatomien välillä
ionisidos
vahva sidos
kovalenttiset sidokset
vahva sidos
metallisidos
vahva sidos
poolinen kovalenttinen sidos
pooliton tai poolinen kovalenttinen sidos
vahva sidos
vahva sidos
Tarkastellaan seuraavia aineita: timantti(s), \(\mathrm{K_2SO_4(aq),\ NH_3(g),\ NaCl(s),\ PH_3(s)}\).
a) Onko aineella hilarakenne ja jos on, niin millainen se on? Mitä sidoksia aineessa on? (13 p.)
b) Katso video liekkikokeista. Mitkä yllä olevista aineista voidaan tunnistaa oheisen liekkikokeen perusteella? Minkä värinen liekki on? (2 p.)
Katso video "Liekkikokeet"
\(\mathrm{K_2SO_4(aq)}\)
ei hilarakennetta
Hilarakenne
Sidokset
ioni-dipolisidokset ionien ja veden välillä
vetysidokset vesimolekyylien välillä
timantti(s)
kovalenttinen hila
poolittomat kovalenttiset sidokset hiiliatomien välillä
\(\mathrm{NH_3(g)}\)
ei hilarakennetta
pooliset kovalenttiset sidokset vety- ja typpiatomien välillä
kaasussa vain vähän hetkellisiä vetysidoksia
NaCl(s)
ionihila
ionisidokset natrium- ja kloridi-ionien välillä
\(\mathrm{PH_3(s)}\)
pooliton molekyylihila
poolittomat kovalenttiset sidokset fosfori- ja vetyatomien välillä
dispersiovoimat molekyylien välillä
Poolinen molekyylihila
Pooliton molekyylihila
Piirrä 2-hydroksibentoehappo.
Jos tehtävänannossa on viivakaava, mieluiten vastaukseksi viivakaava.
puuttuvat vedyt
vedyt näkyvissä, hiilet ei
väärä funktionaalinen ryhmä
väärä paikka
EI NÄIN!
VAAN NÄIN!
Orgaaninen suola
rakenteessa bentseenirengas?
kyllä
aromaattinen yhdiste
ei
alifaattinen yhdiste
rakenteessa kaksois- tai kolmoissidos?
kyllä
ei
tyydyttymätön yhdiste
tyydyttynyt yhdiste
alkaani
alkeeni
alkyyni
syklinen yhdiste
voi olla
Orgaaniset happiyhdisteet
Orgaaniset typpiyhdisteet
aminoryhmä
karboksyyliryhmä
amidiryhmä
esteriryhmä
Mihin yhdisteryhmiin yhdiste voidaan luokitella?
esterit, amidit, amiinit, karboksyylihapot
Bentseenirengasta ei tarvitse mainita!
C - C
C - H
(C = C, C ≡ C)
elektronegatiivisuusero
2,5-2,1=0,4
elektronegatiivisuusero
2,5-2,5=0
pooliton sidos
heikosti poolinen sidos
Molekyylin poolisuus:
\(\rightarrow\) molekyyli pooliton
\(\rightarrow\) molekyylien välillä dispersiovoimia
poolittomia yhdisteitä
molekyylien välille muodostuu dispersiovoimia
liukenevat vain heikosti veteen
hiilivetyjen sulamis- ja kiehumispisteet kohoavat, kun moolimassa kasvaa
Opettele yhdisteryhmien ominaisuuksia kokonaisuutena, niin ei tarvitse päätellä yksittäisten sidosten poolisuutta!
aromaattinen alkoholi
bentsyylialkoholi
fenoli eli karbolihappo
propanoli
2-heksanoli
aldehydiryhmä
ketoryhmä
Luokittelu
N
:
Ominaisuudet
Isomeerit = yhdisteitä, joilla on sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava
Rakenne- eli konstituutioisomeria
kiehumispiste 36 °C
kiehumispiste 28 °C
kiehumispiste 10 °C
Rakenne- eli konstituutioisomeria
Rakenne- eli konstituutioisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria
trans
cis
Vasen puoli:
\(\mathrm{M(CH_3)}=15{,}034\text{ g/mol}\)
\(\mathrm{M(CH_2CH_3)}=29{,}06\text{ g/mol}\)
Oikea puoli:
\(\mathrm{M(F)}=19{,}004\text{ g/mol}\)
\(\mathrm{M(Cl)}=35{,}45\text{ g/mol}\)
(Z)-1-fluori-1-kloori-2-metyylibut-1-eeni
Avaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria
Mitä stereoisomerian lajeja molekyylillä on?
Yhdiste A
Yhdiste B
Yhdiste C
cis-transisomeria
etyyli- ja metyyliryhmät eri puolilla kaksoissidosta
kaksoissidos
trans-isomeeri
rengas
ei kiralisia hiiliä
yhdisteellä voi esiintyä cis-trans-isomeriaa, mutta molekyylistä ei voi nähdä, kumpi isomeeri on kyseessä
ei cis-trans-isomeriaa
enantiomeria
enantiomeria
kaikilla yksinkertaisia sidoksia \(\rightarrow\) kaikilla konformaatioisomeriaa
Ionin nimen ja varauksen voi tarkistaa MAOLista
typpimonoksidi
dityppioksidi
typpidioksidi
dityppipentoksidi
CO
\(\mathrm{H_2S}\)
\(\mathrm{P_4O_{10}}\)
\(\mathrm{H_2O}\)
NO
hiilimonoksidi
divetysulfidi
tetrafosforidekaoksidi
divetyoksidi
1
2
3
4
5
6
7
Kuinka monta hiiltä pisimmässä hiiliketjussa?
\(\rightarrow\) hept-
Onko yhdisteessä funktionaalista ryhmää?
\(\rightarrow\) alkoholi
\(\rightarrow\) -oli-pääte
Onko sivuketjuja?
heptan-
2-oli
Missä hiilessä?
Missä hiilessä?
1 hiili
\(\rightarrow\) metyyli-
2 hiili
\(\rightarrow\) etyyli-
Kirjoitetaan aakkosjärjestyksessä!
5-etyyli-
4,6-dimetyyli
2 kappaletta
\(\rightarrow\) di
Hapettuminen
Pelkistyminen
"elektronit kulkevat suolasiltaa pitkin"
"elektronit liikkuvat elektrolyyttiliuoksessa"
"ionit liikkuvat johtimissa"
Todellisuudessa suolasillassa siirtyy ioneja molempiin liuoksiin tasaamaan niihin muodostuvaa varausepätasapainoa
a) Kaliumia voidaan valmistaa kaliumfluorisulatteen elektrolyysillä. Kuinka monta kilogrammaa kaliumia voidaan tuottaa 24 tunnissa 100,0 ampeerin sähkövirralla?
Ratkaisu:
Väärä olomuoto, ei kannata liittää ratkaisuun reaktioyhtälöä suoraan Standardipotentiaaleja -taulukosta!
voi päätellä ajan yksikön!
sijoitetaan arvot suureyhtälöön
b) Sähkökemiallisen parin kennokaavio on
Co(s) | \(\mathrm{CoSO_4(aq)}\) || \(\mathrm{AgNO_3(s)(aq)}\)| Ag(s)
Mikä on parin jännite?
c) Muodosta kokonaisreaktio. Päättele ja perustele, onko kyseessä spontaani reaktio. Minkälaisesta sähkökemiallisesta systeemistä on kyse?
Hapettuminen:
\(\mathrm{2\ Fe(s)\rightarrow 2\ Fe^{2+}(aq)+4\ e^-, E^\circ=0{,}45\ V}\)
Pelkistyminen:
\(\mathrm{O_2(g)+2\ H_2O(l)+4\ e^-\rightarrow 4\ OH^-(aq), E^\circ=0{,}40\ V}\)
d) Päättele seuraavaan reaktioon osallistuvien alkuaineiden hapetusluvut sekä tunnista hapetin ja pelkistin.
By Opetus.tv