sana

"sana on miekkaa mahtavampi"

-Ahikar, n. 600-luku eaa.

• "Sana on miekkaa mahtavampi." (Ahikar, n. 600-luku eaa.)
• "Kieli on terää mahtavampi." (Euripides, k. 406 eaa.)
• "Kynän veto on tuskallisempi kuin peitsen vastaisku."
  (George Whetstone, 1582)
• "Hän pelkäsi enemmän Abu'l-Fazlin kynää kuin Akbarin miekkaa." (Buharan kuningas Abdullah-Khan II, n. 1598)
• "...monet rapiiria kantavat pelkäävät hanhensulkia."
  (William Shakespeare, 1600)
• "Sanan isku osuu syvemmälle kuin miekan isku."
  (Robert Burton, 1621)
• "Maailmassa on vain kaksi mahtia: sapeli ja mieli; lopulta mieli voittaa aina sapelin." (Napoleon Bonaparte, n. 1800-luvun alku)
• "Kynä on miekkaa mahtavampi." (Edward Bulwer-Lytton, 1839)

sana

Maa pyörii Auringon ympäri

MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkijoiden tekemä tutkimus (2018):

• Virheellinen tieto ("fake news") tavoitti ihmiset noin 6 kertaa nopeammin kuin tosi tieto.

• Valeuutisella oli 70 % suurempi todennäköisyys tulla uudelleenjaetuksi (retweet) kuin oikealla uutisella.

• Virheellinen tieto levisi merkittävästi kauemmas, nopeammin, syvemmälle ja laajemmalle kuin totuus kaikissa kategoriassa.

• Erityisesti poliittiset valeuutiset levisivät kaikista ärhäkämmin, ohittaen jopa terrorismiin, luonnonkatastrofeihin tai tieteeseen liittyvät perättömät huhut.

Miksi valhe leviää nopeammin?

Tutkijoiden mukaan syy ei yllättäen ollutkaan "botit" (automaattiset tilit), vaan ihmisten luontainen psykologia. Botit levittivät sekä totta että tarua melko tasatahtiin, mutta ihmiset suosivat valhetta kahdesta pääsyystä:

1. Uutuusarvo (Novelty): Valeuutiset ovat usein yllättävämpiä ja "uudempia" kuin todelliset uutiset. Ihmiset haluavat jakaa tietoa, joka on uniikkia, koska se nostaa heidän sosiaalista statustaan ("tiesitkö tästä?"). Totuus on usein tylsempää.

2. Tunteet (Emotions): Valeuutiset herättivät tutkimuksen mukaan voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, inhoa ja yllätystä. Oikeat uutiset herättivät useammin surua, luottamusta tai vain ennakointia, mitkä eivät motivoi jakamaan yhtä tehokkaasti.

"Kynä on miekkaa mahtavampi."

OPETTAJA
OPPIMISEN INNOSTAJANA

PEKKA PEURA

bit.ly/xxxxx

PEURA EDUCATION

pekka@maot.fi

OPPIMINEN ON IHMISEN SUPERVOIMA

OPETTAJA, JOKA TEKEE TYÖTÄ TULLAKSEEN PAREMMAKSI OPETTAJAKSI, ON SITÄ JO NYT.

0 tietämys

0 tietämys

OPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEISIIN VAIKUTTAVAT
(Guskey ja Bailey, 2001)

1. Opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu.
2. Se mitä opettajat olivat oppineet opettajakoulutuksen aikana.
3. Opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys opettamisesta.
4. Se, miten ylempi taho (opetushallinto, aluehallinto tms.) ohjaa arvosanan antamista.

2024

ARVIOINTIA HALLITSEVAT OPETTAJAT
(Xu & Brown 2016)

1. reflektoivat säännöllisesti omia arviointikäytänteitään
2. osallistuvat arviointia koskeviin kehittämishankkeisiin,
3. keskustelevat arvioinnista ammatillisesti,
4. harjoittavat arviointikäsityksiensä itsetutkiskelua sekä
5. hankkivat lisää tietoa taitoa voidakseen uudistaa ymmärrystään arvioinnista ja omasta arvioijaroolistaan.

PEKAN OHJEET ITSELLEEN

1. Suunnittele opetustasi yhteistyössä muiden opettajien kanssa.
2. Luovu arvosanoja määrittävistä kokeista.
3. Opeta pääsääntöisesti:
   - vuorovaikutustaitoja
   - itsetuntemusta/itseluottamusta
   - oppimistaitoa
4. Kohtaa oppijat yksilöinä, mutta opeta heitä toimimaan osana yhteisöä.

NÄIN ARVIOIN – KONKRETIAA, KONKRETIAA JA KONKRETIAA

bit.ly/11tyokalua

Mitkä arviointiin liittyvät asiat (käytänteet, ajatukset, asenteet) teidän tulee tässä hetkessä

Arvioinnin monipuolistaminen  ja Tuusulan kehitystarpeet

PEKKA PEURA

bit.ly/peuratuu24

PEURA EDUCATION

pekka@maot.fi

PALAUTE

LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE

MOTIVAATIO

OPPIMINEN

LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE

ZONE OF PROXIMAL DEVELOPMENT

-LEV VYGOTSKY

KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT TYÖKALUNI

Lähde: Markus Humaloja

Lähde: Markus Humaloja

bit.ly/sheetspohjat

0 tietämys

VOIDAANKO OPPILAIDEN ITSEARVIOINTIIN LUOTTAA?